Vuosikymmenet suomalaisen hiihtohistorian kulisseissa : tapaustutkimus vapaaehtoistoiminnan merkityksistä ja muutoksista Lahden MM-hiihdoissa

Abstract

Lahden Salpausselällä on pitkät perinteet pohjoismaisten hiihtolajien kilpailuareenana. Pohjoismaisten hiihtolajien MM-kilpailut on järjestetty siellä yhteensä seitsemän kertaa seitsemällä eri vuosikymmenellä. Lisäksi Lahdessa on kilpailtu vuosittain pohjoismaisten hiihtolajien maailmancupin osakilpailut, Salpausselän kisat. Kumpaakaan näistä tapahtumista ei oltaisi voitu järjestää vuosien saatossa ilman sitoutuneiden ja kokeneiden vapaaehtoisten joukkoa. Lukuisat vapaaehtoiset ovat olleet mukana kisojen vapaaehtoistoiminnassa jo useamman vuosikymmenen ajan.

Tässä laadullisessa tapaustutkimuksessa selvitettiin, millaisia merkityksiä pitkään vapaaehtoisena toimineet antavat vapaaehtoistoiminnalle Lahden MM-hiihdoissa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakennettiin Jyrkämän (2007; 2008) toimijuuden modaliteettimallin pohjalta. Modaliteettimallia hyödyntäen vapaaehtoistoimijuutta tarkasteltiin kuuden eri ulottuvuuden näkökulmasta. Aineisto koostui kuuden vapaaehtoisen teemahaastatteluista. Teemahaastatteluissa vapaaehtoiset kertoivat omista vapaaehtoiskokemuksistaan eri MM-kilpailuista sekä pohtivat vapaaehtoistoiminnan tulevaisuutta. Tutkimusaineisto teemoiteltiin teoriasidonnaisesti vapaaehtoistoiminnan ensikosketuksiin, urheiluun merkitysten rakentajana sekä yhteisön, roolien ja toimintatapojen merkityksiin.

Aineiston mukaan haastatelluilla vapaaehtoisilla oli keskenään erilaisia lähtökohtia omalle vapaaehtoistoiminnan polulleen. Kokemuksista oli eroteltavissa kolme eri tapaa tulla mukaan toimintaan: oman harrastustaustan kautta, kisoissa jo työskentelevän tuttavan pyynnöstä sekä hakuprosessin avulla. Urheiluharrastuksen myötä mukaan tuleminen osoittautui näistä vahvimmin vapaaehtoisen polun jatkoa määrittäväksi tekijäksi. Harrastuneisuuden kautta mukaan tulleet vapaaehtoiset olivat työskennelleet vuosien varrella kilpailutoiminnan tehtävissä sekä suhtautuivat urheiluun tunteellisemmin. Lisäksi urheilun parissa toimineet havaitsivat laajemmin kisalajeissa tapahtuneita muutoksia sekä kokivat ne omaan vapaaehtoistoimintaan vaikuttaneiksi tekijöiksi. Vapaaehtoisyhteisön yhteenkuuluvuuden tunne rakentui vapaaehtoisten kokemuksissa erityisesti jaetun kiireen ja aherruksen normiston kautta. Yhteisön normien vahvuutta kuvasi myös pitkään vapaaehtoisena toimineiden suhtautuminen uusiin tulokkaisiin, joiden ei koettu sitoutuvan ajan myötä luotuihin toimintatapoihin totutulla tavalla.

Aika osoittautui tutkimuksessa sekä vapaaehtoistoimijuuden merkityksellisyyttä vahvistavaksi että heikentäväksi koordinaatiksi. Vuosikymmenten varrella aika on luonut yhteisöstä osaavan ja tiiviin sekä vahvistanut vuosikymmenten varrella sen erilaisia tottumuksia, rooleja ja toimintatapoja. Toisaalta postmodernin piirteet haastavat perinteistä vapaaehtoistoimijuutta. Vahvimmin vapaaehtoistoimijuuden merkityksellisyys rakentui tutkimuksessa tuntemisen ja haluamisen sekä täytymisen ja osaamisen modaalisuuksien kautta. Tulevaisuuden vapaaehtoiskulttuurin rakentamisessa on tärkeää huomioida nämä kaikki modaalisuudet. Tulevaisuudessa oleelliseksi tekijäksi nousee myös kirjavoituvan vapaaehtoisjoukon sekä ammattihenkilöstön välisen yhteistyön ja kommunikaation tukeminen.

Decades behind the scenes of Finnish ski history : a case study of meanings and changes in volunteering at Lahti FIS Nordic World Ski Championships.

Salpausselkä in Lahti has long traditions as an arena for Nordic Ski competitions. FIS Nordic World Ski Championships have been organized at Salpausselkä seven times at seven different decades. In addition Lahti has hosted annually Nordic Ski World Cup events called Salpausselän kisat. Neither of these events could have been organized without a group of committed and experienced volunteers. Numerous volunteers have worked in these competitions for decades.

The purpose of this qualitative case study was to examine which kind of meanings these long involved volunteers give to volunteering in FIS Nordic World Ski Championships. The theoretical framework was based on Jyrkämä’s (2007; 2008) theory of the modalities of agency. By using this theory volunteers’ agencies were examined through six different dimensions. The data was collected through six theme interviews of volunteers. In the interviews volunteers’ experiences of different World Championships as well as their opinions about the future of volunteering were discussed. The research data was then themed in theory bonded manner to volunteers’ first contacts to volunteering in Lahti, meaningfulness of sport for volunteers, and the meanings volunteers gave to community, its roles and operating models.

The study indicated that volunteers had different kind of starts for their volunteering careers. The volunteers’ reasons to start volunteering were related to having done Nordic Ski sports oneself, a request of an acquaintance already involved in volunteer community and the application process. Of these one’s own Nordic Ski background proved to be the most influencing factor for one’s volunteering path. The volunteers with their own Nordic Ski background had worked with sport-related tasks and had a stronger emotional bond to sports than others. In addition the sport-oriented volunteers noticed the changes in sports more widely which also influenced their volunteering experiences. The sense of community in turn was found to be built on the norms of common hurrying and hard work. The strength of these norms was also seen in volunteers’ attitudes towards new volunteers who were thought as less committed to community’s norms and operating models.

The strongest coordinate to both strengthen and weaken the meaningfulness of volunteering was found to be time. Time has made the community of volunteers competent and tight as well as strengthened its routines, roles and operating models. On the other hand the features attributed to postmodern are challenging the traditional volunteering. Of the modalities of agency the volunteering had the strongest relations to feel and want, must and know how. When building the future volunteering culture it is important to take into account all of these modalities. In the future an essential factor is also to support the cooperation and communication between multifaceted group of volunteers and event professionals.