Ankle-Brachial Index and Cardio-Ankle Vascular Index and their association with cardiorespiratory fitness and leisure-time physical activity in men with type 1 diabetes

Abstract

Nilkka-olkavarsipainesuhteen ja verisuonten jäykkyyden yhteys hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoon sekä vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen tyypin 1 diabetesta sairastavilla miehillä.

Johdanto. Tyypin 1 diabetesta sairastavilla valtimosairauksien riski on huomattavasti kohonnut verrattuna henkilöihin, joilla ei ole diabetesta. Fyysisen aktiivisuuden on osoitettu olevan yhteydessä matalampaan sydän- ja verisuonisairauksien riskiin, minkä takia fyysisen aktiivisuuden lisääminen voisi auttaa tyypin 1 diabeetikkojen sairastumisriskin hallitsemisessa. Tutkimuksen tarkoitus oli vertailla nilkka-olkavarsipainesuhdetta (ABI) ja valtimoiden jäykkyyttä CAVI-indeksillä mitattuna tyypin 1 diabetesta sairastavien ja terveiden nuorien miehien välillä ja tarkastella ABI:n ja CAVI:n yhteyttä hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoon sekä vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen (LTPA). Menetelmät. Tässä tutkimuksessa käytetty aineisto on osa ”Exercise, Diet and Genes in T1D” (EDGE) Helsinki -projektia. 12 tyypin 1 diabetesta sairastavaa miestä (T1D) ja 17 tervettä verrokkia (kontrolliryhmä) osallistuivat tutkimukseen. Kaikki tutkittavat suorittivat polkupyöräergometritestin nousevalla kuormituksella uupumukseen asti maksimaalisen hapenottokyvyn (VO2max) määrittämiseksi. Vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta kartoitettiin kyselylomakkeella. ABI, CAVI ja verenpaine mitattiin VaSera VS-1500 -laitteella. Tulokset. VO2max oli merkitsevästi matalampi T1D-ryhmässä kuin kontrolliryhmässä (p<0.05). Ryhmien välillä ei havaittu ero vapaa-ajan fyysisessä aktiivisuudessa. CAVI oli korkeampi T1D-ryhmässä (p<0.01), mutta ABI:ssa ei havaittu eroa ryhmien välillä. LTPA korreloi negatiivisesti CAVI:n kanssa T1D-ryhmässä (r=-0.72 oikea ja r=-0.68 vasen CAVI, p<0.05), mutta ei kontrolliryhmässä. VO2max ei korreloinut ABI:n tai CAVI:n kanssa kummassakaan ryhmässä. Johtopäätökset. Nuorilla tyypin 1 diabetesta sairastavilla miehillä on jo havaittavissa subkliinistä valtimoiden kovettumista, joka voisi viitata kohonneeseen ennenaikaisen valtimoiden kovettumisen ja valtimotautien riskiin. Hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto ei näyttäisi olevan yhteydessä valtimoiden jäykkyyteen, mutta vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden lisääminen saattaisi olla erityisen hyödyllistä tyypin 1 diabeetikolle valtimoiden kovettumisen ehkäisemiseksi.

Introduction. In individuals with type 1 diabetes the risk of arterial diseases is considerably increased compared to nondiabetic individuals. Since physical activity has been shown to be associated with decreased cardiovascular disease risk it could help in the management of the disease risk. The aim of this study was to compare ankle-brachial index (ABI) and cardio-ankle vascular index (CAVI) in young men with and without type 1 diabetes and to analyze the associations of ABI and CAVI with cardiorespiratory fitness and leisure-time physical activity (LTPA). Methods. The data are a part of an “Exercise, Diet and Genes in T1D” (EDGE) Helsinki project. Twelve men with type 1 diabetes (T1D) and 17 healthy age- and anthropometry-matched men (control) volunteered in the study. All subjects performed incremental cycling exercise test until volitional fatigue to determine maximal oxygen uptake (VO2max). Leisure-time physical activity was assessed through a questionnaire. ABI, CAVI, and blood pressure were measured with VaSera VS-1500. Results. VO2max was significantly lower in T1D compared to control group (p<0.05). No differences were found in LTPA. CAVI was significantly higher in T1D (p<0.01) but no difference in ABI was found. LTPA correlated negatively with CAVI in T1D (r=-0.72 for right and r=-0.68 for left CAVI, p<0.05) but not in control group. VO2max was not found to be correlated with ABI and CAVI in T1D or control group. Conclusions. Young men with type 1 diabetes seem to already have subclinically increased arterial stiffness possibly implicating increased risk of premature arterial stiffening and arterial complications. Cardiorespiratory fitness does not seem to be associated with arterial stiffness but increasing LTPA might be especially beneficial for individuals with type 1 diabetes to combat arterial stiffening.