Ankle-Brachial Index and Cardio-Ankle Vascular Index and their association with cardiorespiratory fitness and leisure-time physical activity in men with type 1 diabetes

Nilkka-olkavarsipainesuhteen ja verisuonten jäykkyyden yhteys hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoon sekä vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen tyypin 1 diabetesta sairastavilla miehillä. Johdanto. Tyypin 1 diabetesta sairastavilla valtimosairauksien riski on huomattavasti kohonnut verrattuna henkilöihin, joilla ei ole diabetesta. Fyysisen aktiivisuuden on osoitettu olevan yhteydessä matalampaan sydän- ja verisuonisairauksien riskiin, minkä takia fyysisen aktiivisuuden lisääminen voisi auttaa tyypin 1 diabeetikkojen sairastumisriskin hallitsemisessa. Tutkimuksen tarkoitus oli vertailla nilkka-olkavarsipainesuhdetta (ABI) ja valtimoiden jäykkyyttä CAVI-indeksillä mitattuna tyypin 1 diabetesta sairastavien ja terveiden nuorien miehien välillä ja tarkastella ABI:n ja CAVI:n yhteyttä hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoon sekä vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen (LTPA). Menetelmät. Tässä tutkimuksessa käytetty aineisto on osa ”Exercise, Diet and Genes in T1D” (EDGE) Helsinki -projektia. 12 tyypin 1 diabetesta sairastavaa miestä (T1D) ja 17 tervettä verrokkia (kontrolliryhmä) osallistuivat tutkimukseen. Kaikki tutkittavat suorittivat polkupyöräergometritestin nousevalla kuormituksella uupumukseen asti maksimaalisen hapenottokyvyn (VO2max) määrittämiseksi. Vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta kartoitettiin kyselylomakkeella. ABI, CAVI ja verenpaine mitattiin VaSera VS-1500 -laitteella. Tulokset. VO2max oli merkitsevästi matalampi T1D-ryhmässä kuin kontrolliryhmässä (p<0.05). Ryhmien välillä ei havaittu ero vapaa-ajan fyysisessä aktiivisuudessa. CAVI oli korkeampi T1D-ryhmässä (p<0.01), mutta ABI:ssa ei havaittu eroa ryhmien välillä. LTPA korreloi negatiivisesti CAVI:n kanssa T1D-ryhmässä (r=-0.72 oikea ja r=-0.68 vasen CAVI, p<0.05), mutta ei kontrolliryhmässä. VO2max ei korreloinut ABI:n tai CAVI:n kanssa kummassakaan ryhmässä. Johtopäätökset. Nuorilla tyypin 1 diabetesta sairastavilla miehillä on jo havaittavissa subkliinistä valtimoiden kovettumista, joka voisi viitata kohonneeseen ennenaikaisen valtimoiden kovettumisen ja valtimotautien riskiin. Hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto ei näyttäisi olevan yhteydessä valtimoiden jäykkyyteen, mutta vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden lisääminen saattaisi olla erityisen hyödyllistä tyypin 1 diabeetikolle valtimoiden kovettumisen ehkäisemiseksi.