Etäteknologian vaikuttavuus vyötärön ympärysmittaan ja rasvaprosenttiin liikuntaa sisältävissä painonpudotusinterventioissa : järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi

Abstract

Teknologian vaikuttavuutta painonhallintaan on tutkittu paljon, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia (Hutchesson ym. 2015). Painonpudotustutkimuksissa tulosmuuttujina on yleensä ollut kehon massa tai painoindeksi. Nämä eivät kuitenkaan erottele lihaksiin liittyvää massaa rasvaan liittyvästä massasta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia etäteknologian vaikuttavuutta vyötärön ympärysmittaan ja rasvaprosenttiin liikuntaa sisältävissä painonpudotusinterventiossa verrattuna tavanomaiseen hoitoon.

Aineistoa kerättiin kahdeksasta tietokannasta: EMBASE, CENTRAL, Ovid MEDLINE, CINAHL, PsycINFO, PEDro, WoS sekä OT-Seeker. Haku tehtiin ajalta 1/2000 – 1/2016 hyödyntäen Cochrane-katsausten tarkistuslistaa (Moher ym. 2009). Sisäänottokriteereissä käytettiin PICO-kehystä, jossa P=aikuiset, I=koeryhmässä käytettiin etäteknologiaa, C=kontrolliryhmässä ei ollut etäteknologiaa ja O=tulosmuuttujana oli vyötärön ympärysmitta tai rasvaprosentti. Tutkimuksista tehtiin meta-analyysi käyttämällä Review Manager 5.3-ohjelmaa. Heterogeenisyyttä arvioitiin I2-arvolla, tutkimusten laatua Furlanin ym. (2015) 13 osion laatukriteeristöllä ja näytönastetta Anttilan (2008) kriteerien mukaisesti.

Tutkimuksia löytyi yhteensä 4245, joista sisäänottokriteerit täytti 21 tutkimusta. Vyötärön ympärysmitan osalta tutkimuksia oli 19 ja rasvaprosentin osalta seitsemän. Tutkimuksia, joissa tulosmuuttujina oli sekä vyötärön ympärysmitta että rasvaprosentti, oli viisi. Sisäänottokriteerien perusteella hyväksyttyjen tutkimusten koeryhmillä vyötärön ympärysmitta kaventui -3,5 cm ja kontrolliryhmillä -0,7 cm. Rasvaprosentti pienentyi vastaavasti -1,3 koeryhmissä ja -0,1 kontrolliryhmissä. Meta-analyysiin hyväksyttiin 16 tutkimusta. Sen mukaan koeryhmillä vyötärön ympärysmitta pieneni -2,5 cm (95% LV -2,9 to -2,1; p < 0.001) ja rasvaprosentti -1,4 prosenttia (95% LV -1,7 to -1,0; p < 0.001) enemmän kuin kontrolliryhmällä. Heterogeenisyys oli vyötärön ympärysmitan osalta 31 ja rasvaprosentin osalta 67 prosenttia. Tutkimusten tieteellinen laatu oli keskimäärin 7,4. Vyötärön ympärysmitan osalta näytönaste oli B ja rasvaprosentin osalta C.

Tämän tutkimuksen perusteella etäteknologia ilmeisesti vähentää vyötärön ympärysmittaa ja saattaa vähentää rasvaprosenttia. Muutokset olivat kuitenkin kliinisesti pieniä ja tutkimusten heterogeenisyys vaihtelevaa, joten tulokset ovat suuntaa-antavia. Vaikuttavimmilta näyttivät interventiot, jotka käyttivät etäteknologisen menetelmän lisäksi henkilökohtaista menetelmää, kuten sähköpostia, interventioon sisältyi tutkittavien omaseurantaa, yksilöllisesti määritellyt tavoitteet, henkilökohtainen palaute sekä tutkittavien motivoimista ja sitouttamista tutkimukseen.

The effectiveness of distance technology to waist circumference and body fat percent in the weight loss interventions including exercise. Distance technology and overweight has been widely studied, but the results are limited or conflicting (Hutchesson et al. 2015). Body mass or body mass index has been usually out-come variables but they don’t differentiate fat mass from fat-free mass. The aim of this study was to study the effectiveness of distance technology to waist circumference and body fat percent in weight loss interventions including exercise comparing to the usual care.

Data was searched from eight databases: EMBASE, CENTRAL, Ovid MEDLINE, CINAHL, PsycINFO, PEDro, WoS and OT-Seeker. The search was made from 1/2000 to 1/2016 using Cochrane systematic review checklist (Moher ym. 2009) Inclusion criterias were assessed with PICO-framework, where P=adults, I=distance technology in the intervention group, C=no distance technology in the control group and O=outcome variables were waist circum-ference or body fat percent. The meta-analysis was made with Review Manager 5.3-software. Heterogeneity was evaluated with I2-value, the quality of studies was evaluated by using Furlan et al. (2015) guidelines and the degree of evidence by the criterias of Anttila (2008).

Totally 4245 studies were found. Of these 21 studies filled the inclusion criterias. Waist cir-cumference was the outcome variable in 19 studies and body fat percent in seven studies. Both waist circumference and body fat percent were outcome variables in five studies. In studies that filled the inclusion criterias, waist circumference reduction was ‒3,5 cm in the intervention groups and ‒0,7 cm in the control groups. Body fat percent reduction was ‒1,3 percent in the intervention groups and ‒0,1 percent in the control groups. 16 studies were accepted to the meta-analysis. According to the meta-analysis, waist circumference reduc-tion was ‒2,5 cm (95% CI –2,9 to –2,1; p < 0.001) and body far percentage reduction ‒1,4 percent (95% CI ‒1,7 to ‒1,0; p < 0.001) more than in the control groups. Heterogeneity was in waist circumference 31 percent and in body fat percent 67 percent. The studies were given average 7,4 quality points. The quality of evidence was B in waist circumference and C in body fat percent.

According to this study, distance technology apparently reduce waist circumference and might reduce body fat percent. However the changes were clinically small and the heteroge-neity was variable, so the results are directional. The most effective interventions seemed to be the interventions which used some personal method, like personal e-mail with distance technology, intervention include self-report, personal goals, personal feedback and motiva-tion and commitment of the participants.