Kansallispuistojen kehitys Keski-Suomessa
Kansallispuistojen perustaminen on keskeinen osa luonnonsuojelun historiaa Suomessa. Tarkoituksenani on selvittää kansallispuistojen kehitystä ja erityisesti niiden perustamisprosessia Keski-Suomessa. Tutkimuksessa keskitytään Pyhä-Häkin, Salamajärven, Isojärven ja Leivonmäen kansallispuistoihin. Lähestymistapani pohjaa ympäristöhistoriaan, eli otan huomioon tutkimuksessa ihmisen ja ympäristön suhteen. Ensimmäiset kansallispuistot perustettiin Suomeen vuonna 1938. Ensimmäinen keskisuomalainen kansallispuisto (Pyhä-Häkki) perustettiin vuonna 195, seuraavat vasta 1980-luvulla. 1950- ja 1970-lukujen välillä kansallispuistojen hoito, kehittäminen ja suunnittelu olivat huonolla tolalla, sillä kansallispuistoja hallinnoinut Metsähallitus toimi samaan aikaan myös metsätalouden parissa. 1970-luvulla luonnonsuojelujärjestöt alkoivat vaatia uusia kansallispuistoja.
Kansallispuistokomitean mietinnössä 1976 ehdotettiin 42 uutta kansallispuistoa sekä useita laajennuksia. Lopulta perustettiin kompromissiratkaisuna vain 17 kansallispuistoa. Keski-Suomeen Leivonmäelle ehdotettu Rutajärvi-Haapasuon kansallispuisto peruuntui. Salamajärven ja Isojärven kansallispuistot perustettiin ja Pyhä-Häkkiä laajennettiin. Erityisesti Rutajärvi-Haapasuon ja Isojärven kansallispuistoja vastustettiin niin metsäteollisuudessa kuin metsähallituksessa vedoten kansantaloudellisiin vaikutuksiin ja työllisyyteen. Vuonna 1956 perustettuja kansallispuistoja, kuten Pyhä-Häkkiä ei vastustettu lähes ollenkaan verrattuna aiheesta seuranneeseen vastustukseen 1970-luvulla. Puistoja perustamista taas perusteltiin luonnonsuojelulla ja matkailulla. Matkailulla pyrittiin lievittämään kritiikkiä työpaikkojen menetystä kohtaan. Keski-Suomen kansallispuistojen kehitystä tarkastelemalla saa hyvän kuvan siitä, miten kansallispuistoja vastustettiin ja kannatettiin sekä siitä kuinka pitkä prosessi niiden perustaminen voi olla. Lisäksi voidaan nähdä kuinka luonnonsuojelu kehittyi siirryttäessä suojelemaan vanhojen metsien sijasta suurempia ja monipuolisempia kokonaisuuksia. Esimerkiksi kansallispuistot käsittivät suoalueita, joita ei aiemmin arvostettu
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29106]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Haja-asutusalueen jätevesikysymys Keski-Suomessa : arvot, asenteet ja vapaamatkustajuus
Merjeslampi, Jani (2011)Tutkimuksessa tarkastellaan haja-asutusalueen jätevesikysymystä Keski-Suomessa. Kiinnostuksen kohteena on ihmisten suhtautuminen vuoden 2004 alusta voimaan tulleeseen jätevesiasetukseen. Kirjallisuuskatsaus muodostaa ... -
Maakotkan elinympäristövaatimusten mallintaminen Keski-Suomessa
Pelkonen, Pinja (2021)Maakotka (Aquila chrysaetos) on Suomessa erityisesti suojeltava ja vaarantunut petolintulaji. Lajia pidetään hyvänä luonnonmukaisen ekosysteemin indikaattorina, koska se vaatii laajan ja monimuotoisen reviirin. ... -
Maakuntakaavoituksen kehittäminen arvokkaiden luontoalueiden ja metsien hiilivarastojen turvaamiseksi Keski-Suomessa
Lehtikunnas, Maria (2020)Metsäbiotalouden kasvu on keskeinen tavoite Keski-Suomessa, ja metsien hakkuiden lisääntyessä toimenpiteet luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen estämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat entistä tärkeämpiä. Tässä ... -
Kuntapäättäjien luonnonsuojeluasenteet Keski-Suomessa
Hiekkavirta, Jenni (2006) -
1970 Euroopan luonnonsuojeluvuosi suomalaisissa kansakouluissa
Komulainen, Jutta (2023)Kandidaatintutkielmassani käsittelen 1970 Euroopan luonnonsuojeluvuotta suomalaisten kansakoulujen kontekstissa. Perehdyn diskurssianalyysin kautta pääasiassa asian ympärillä käytyihin keskusteluihin ja luonnonsuojeluvuodelle ...