Hajautettu työ Maaseutuvirastossa

Abstract

Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää onko viraston fyysisellä sijainnilla merkitystä työn tekemisen kannalta. Miten käytössä olevat hajautetun työn muodot ja välineet tukevat työskentelyä ja kuinka yhteistyö kumppaneihin toteutuu sähköisten viestintävälineiden avulla. Tutkimuksen kohteena on Maaseutuvirasto, joka on alueellistettu Seinäjoelle. Teoria pohjautuu hajautetun työn käsitteiden ympärille. Hajautettu organisaatio toimii monipaikkaisesti, hyödyntäen sähköisiä viestintävälineitä. Mobiilissa työssä toimija, työväline ja työn kohde ovat liikkeessä. Etätyössä taas taustana on fyysisen liikkumisen väheneminen ja kiinnittäminen huomio työsuoritukseen. Teknologiavälitteinen vuorovaikutus korostuu hajautetussa työssä ja tuo haasteita yhteistyölle yhteistyökumppanien kanssa. Tutkimuksen aineistona on webropol -ohjelmalla toteutettu kysely Maaseutuviraston henkilökunnalle keväällä 2016. Kyselyssä selvitin henkilöstön näkemystä etätyöstä, työskentelypaikoista, -välineistä, yhteistyöstä kumppaneiden kanssa sekä hajautetun työn haasteita. Aineiston analyysi on tehty teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksesta käy ilmi, että nykyisiin työn tekemisen käytäntöihin ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä. Viraston fyysisellä sijainnilla ei nähdä olevan merkitystä, koska joustaviin työn tekemisen tapoihin on virastossa luotu pelisäännöt. Etätyötä tekee puolet henkilöstöstä. Etätyö lisää työn tehokkuutta, antaen mahdollisuuden mm. keskittymistä vaativiin tehtäviin. Haasteita etätyö tuo mm. esimiestyöhön. Sähköiset viestintävälineet ovat virastossa arkipäivää ja niiden parissa työskennellään yli puolet viikosta. Oma työpiste on pääasiallinen paikka tehdä työtä. Yhteistyökumppaneihin ollaan pääasiassa yhteydessä sähköisten viestintävälineiden avulla, joilla ei kuitenkaan voida korvata kasvokkaista tapaamista. Haasteita hajautetun työn ympärillä on työaikalainsäädännössä, johtamisessa, yhteisten käytäntöjen terävöittämisessä ja ajoittaisissa teknisissä ongelmissa.