Show simple item record

dc.contributor.advisorHolmila, Antero
dc.contributor.authorPyötsiä, Katja
dc.date.accessioned2017-10-23T20:20:55Z
dc.date.available2017-10-23T20:20:55Z
dc.date.issued2017
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1730754
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/55671
dc.description.abstractTämä pro gradu –tutkielma käsittelee toisen maailmansodan jälkeen 20.11.1945−1.10.1946 järjestetyn Nürnbergin kansainvälisen sotarikosoikeudenkäynnin kuvaamista Suomen sanomalehdistössä. Sisällönanalyysillä analysoitu tutkimusaineisto koostuu oikeudenkäyntiä koskevasta kirjoittelusta yhdessätoista sanomalehdessä, joihin kuuluu sekä pääkaupunkiseudun valtalehtiä että pienempiä maakuntalehtiä. Johtavan sanomalehdistön ja maakuntalehtien kirjoittelun aktiivisuudessa oli suuria eroja, joten oikeudenkäynnistä ei syntynyt Suomessa yhtenäistä kuvaa. Eri puoluekantoja edustaneista lehdistä porvarilehtien kannoissa ei ollut suuria eroja mutta äärivasemmiston lehdissä suhtauduttiin muita jyrkemmin natsismiin ja suopeammin Neuvostoliittoon. Liittoutuneiden järjestämässä oikeudenkäynnissä sodan hävinneen Saksan johtajia syytettiin salaliitosta, rikoksista rauhaa vastaan, sotarikoksista ja ihmiskunnan vastaisista rikoksista. Syytetyistä huomion saivat osakseen Suomessa ennestään tunnetut henkilöt. Valtakunnanmarsalkka Hermann Göring oli Suomesta katsoen oikeudenkäynnin keskeisin henkilö, jonka puolustus ja etenkin muutama tunti ennen kuolemantuomion toimeenpanoa tapahtunut itsemurha herättivät laajaa huomiota. Ulkoministeri Joachim von Ribbentropin oikeudenkäynnistä huomio kohdistui Saksan ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen salaiseen lisäpöytäkirjaan. Oikeudenkäynnin yhteydessä seurattiin mielenkiinnolla Suomen asioiden käsittelyä, kuten aseveljeyden alun taustoitusta ja Saksan suhtautumista Suomeen. Sotasyyllisyysoikeudenkäyntiin liittyneessä kirjoittelussa äärivasemmisto vertaili prosesseja toisiinsa ja vahvisti käsitystään Suomen ja Saksan yhteistoiminnasta sodan käymiseksi Neuvostoliittoa vastaan. Muilla oikeudenkäynnit eroteltiin, mikä korosti tapausten eroja ja aseveljen petollinen toiminta vahvisti käsitystä Suomen lähtemisestä sotaan omien päämääriensä vuoksi. Oikeuden paljastusten myötä Saksa hyväksyttiin toisen maailmansodan aloittajaksi. Hallinnon sotainnon, sotarikosten, miehityspolitiikan raakuuden ja juutalaisvainojen kokonaisuuden paljastuminen järkyttivät Suomessa ja näiden myötä asenne oikeudenkäyntiä kohtaan muuttui hyväksyvämmäksi. Ennen prosessin alkua siltä oli toivottu hyökkäyssotien tuomitsemista, lopulta tähän löytyi uskoa lähinnä äärivasemmiston lehdissä. Muille liittoutuneiden erimielisyyksien kärjistyminen kylmän sodan alussa johtivat käsitykseen, että tuomitseminen oli mahdollista vain hyökkääjän tappion myötä. Osin tuomiot tulkittiin sodan häviäjän rankaisemiseksi. Tuomioistuimen työtä kuitenkin kiitettiin ja tuomioihin oltiin valtaosin tyytyväisiä. Prosessin tärkeimmäksi merkitykseksi tulkittiin Saksan toimeenpanemien hirmutekojen julkituominen ja varoittava esimerkki natsismin seurauksista. Äärivasemmiston kannanotoissa prosessista toivottiin laajemmin fasismin tuomitsevaa oikeudenkäyntiä ja kapitalismin lopun alkua.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (190 sivua)
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.other1940-luku
dc.subject.otherNürnberg
dc.subject.otheroikeudenkäynti
dc.subject.othersanomalehdistö
dc.subject.othersotarikokset
dc.subject.othersotasyyllisyys
dc.subject.otherholokausti
dc.titleNäytelmä hirsipuun varjossa : Nürnbergin oikeudenkäynti Suomen sanomalehdissä 1945-1946
dc.title.alternativeNürnbergin oikeudenkäynti Suomen sanomalehdissä 1945-1946
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201710234052
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosHistorian ja etnologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of History and Ethnologyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSuomen historiafi
dc.contributor.oppiaineFinnish Historyen
dc.subject.methodSisällönanalyysi
dc.date.updated2017-10-23T20:20:55Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi3031
dc.subject.yso1940-luku
dc.subject.ysosotarikokset
dc.subject.ysosotasyyllisyys
dc.subject.ysoholokausti
dc.subject.ysooikeudenkäynti
dc.subject.ysojulkisuus
dc.subject.ysouutisointi
dc.subject.ysolehdistökirjoittelu
dc.subject.ysosanomalehdet
dc.subject.ysoSuomi
dc.subject.ysoSaksa
dc.subject.ysoNürnberg


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record