Työelämätiedon jäsennys työssä viihtymisen osa-alueiden ja lähikäsitteiden näkökulmasta : review-tutkimus Työelämän tutkimus-Arbetslivsforskning -lehden vuosien 2003-2016 tieteellisten artikkelien abstrakteista

Abstract

Ohjausalan kannalta tämän pro gradu -tutkielman aihe kuuluu työelämäohjauksen piiriin ja sen sisällä tutkielman painopiste on työelämätiedossa ja sen jäsentämisessä. Tutkielman keskeinen käsite on työssä viihtyminen, jonka myötä tutkielman aihe linkitetään työhyvinvointitutkimuksen pariin. Tutkielmassa työhyvinvointitutkimukseen sisältyvän työn vaatimusten ja voimavarojen mallin (TV-TV-malli) katsotaan tarjoavan teoreettiset perusteet työn piirteiden jaottelulle työssä viihtymistä lisääviksi ja sitä heikentäviksi tekijöiksi. Tutkielman keskeisin tutkimuskysymys on, mihin työssä viihtymisen osa-alueisiin suomalainen työelämätutkimus on liittynyt aineistona olevan Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskining -lehden vuosien 2003–2016 vertaisarvioitujen artikkelien abstraktien perusteella. Aineisto koostuu lehden 41 numerosta, joihin sisältyy 159 artikkelia. Aineisto luokiteltiin siltä kannalta, mihin työssä viihtymisen osa-alueisiin (24 kpl) ja lähikäsitteisiin (13 kpl) artikkelien abstraktit liittyvät. Työssä viihtymisen käsitteen osa- alueet muodostetiin tutkielmassa Tilastokeskuksen vuosien 1984, 1997, 2003 ja 2008 työolotutkimuksissa käytetyistä työssä viihtymistä lisäävistä ja sitä heikentävistä tekijöistä. Työssä viihtymisen lähikäsitteet muodostettiin puolestaan tutkielman aineiston ja työhyvinvointikirjallisuuden perusteella ja niiden esitetään tutkielmassa muodostavan kokonaisuuden, jonka katsotaan ilmaisevan hyvän työelämän kriteerejä sanan hyvä moraalisessa merkityksessä. Työelämäohjauksen näkökulmasta aineiston luokittelun ja jäsennyksen toivotaan ohjaavan työssä viihtymisen osa-alueisiin ja lähikäsitteisiin liittyvän työelämätiedon jäljille, jota on toivottavasti mahdollista hyödyntää ohjaustilanteessa tilanteesta riippuen. Tutkimusmetodiltaan tutkielmaa voidaan sen aineiston käsittelyn näkökulmasta pitää review-tutkimuksena ja tarkemmin sanottuna systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja laadullisen metasynteesin yhdistelmänä. Aineiston luokittelun kriteereinä toimivien työssä viihtymisen osa-alueiden ja lähikäsitteiden luomisessa ja käyttämisessä hyödynnetään käsiteanalyysia. Luokittelun tulokset esitetään puolestaan määrällisessä muodossa. Aineiston luokittelusta seuranneiden määrällisten tulosten mukaan artikkelien abstraktit näyttävät liittyvän työssä viihtymisen osa-alueisiin työsuhteen varmuus tai epävarmuus sen jatkumisesta, suhteet esimiehiin ja kehitysmahdollisuudet useammin kuin muihin työssä viihtymisen osa-alueisiin. Työssä viihtymisen lähikäsitteiden kohdalla artikkelien abstraktit näyttävät puolestaan liittyvän työssä viihtymisen lähikäsitteisiin työhyvinvointi, työterveys ja työssä jaksaminen enemmän kuin muihin työssä viihtymisen lähikäsitteisiin. Lisäksi tutkielman tuloksista havaitaan, että tässä käytetyn aineiston ja luokittelun perusteella suomalainen työelämätutkimus ei juuri näytä liittyvän niihin työssä viihtymiseen vaikuttaviin tekijöihin, joita palkansaajat ovat pitäneet Tilastokeskuksen työolotutkimuksissa vuosina 1984, 1997, 2003 ja 2008 työssä viihtymistä eniten lisäävinä (työn itsenäisyys, suhteet työtovereihin, työn mielenkiintoisuus) tai sitä heikentävinä (kiire ja kireät aikataulut, palkka ja ei saa oleellista tietoa ajoissa) tekijöinä.