Juoksuharrastuksesta eriytynyt polkujuoksu on suosiotaan vahvasti 2010-luvulla kasvattanut liikuntamuoto. Käsillä oleva tutkimus on ensimmäinen suomalaista polkujuoksuharrastusta kartoittava liikuntasosiologinen tutkimus. Polkujuoksuharrastusta taustoitetaan teoreettisesti vapaa-ajan elämäntavan, luontoliikunnan sekä kestävyysliikunnan ilmiönä. Tutkimukselle on asetettu neljä tutkimuskysymystä: 1) Ketkä harrastavat polkujuoksua? 2) Miten polkujuoksua harrastetaan? 3) Kuinka kiinnittyneitä polkujuoksun harrastajat ovat harrastukseensa? 4) Miten polkujuoksijat haluaisivat liikuntamuodon kehittyvän?
Polkujuoksun harrastajakartoitus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Tutkimusta varten laadittiin sähköinen kyselylomake. Avoimena internet-linkkinä julkaistua kyselyä jaettiin tutkimuksen yhteistyötahon, Suomen Latu ry:n, toimesta sähköisiä kanavia pitkin suomalaisiin polkujuoksuyhteisöihin. Aineiston keruu (n=590) suoritettiin kevään 2017 aikana. Kerättyä aineistoa polkujuoksun harras
tamisesta Suomessa verrattiin läheisten liikuntamuotojen harrastamisesta tuotettuun aikaisempaan tutkimustietoon.
Polkujuoksu on suomalaisessa kestävyysliikuntakontekstissa poikkeuksellisesti naispainotteinen liikuntamuoto. Polkujuoksu on pitkälti perhe-ikäisen ja keski-ikäisen kaupunkiväestön harrastus. Sen harrastajat ovat pääpiirteittäin korkeasti koulutettuja, hyvin toimeentulevia, vakiintuneessa elämäntilanteessa olevia yksilöitä. Polkujuoksijat harrastavat monipuolisesti eri liikuntamuotoja, varsinkin kestävyyslajeja. Suuri osa polkujuoksun harrastajista kokee olevansa ensisijaisesti juoksun harrastajia, joille polkujuoksu on vain yksi tapa toteuttaa juoksuharrastusta. Polkujuoksua harrastetaan pääsääntöisesti omaehtoisesti yksin tai ystävien seurassa. Valtaosa polkujuoksijoista pitää harrastustaan tärkeänä toteuttaen sitä varsin sinnikkäästi. Varsin harva polkujuoksija kokee kuitenkaan joutuvansa tekemään merkittäviä uhrauksia harrastuksensa eteen. Polkujuoksun harrastamisen tärkeimmät perusteet ovat luonnon kokeminen sekä kunnon ja terveyden ylläpitoon liittyvät elementit. Polkujuoksijoiden keskuudessa esiintyy erilaisia näkemyksiä liikuntamuodon tulevaisuudesta. Valtaosa harrastajista suosii liikuntamuodon omaehtoisuutta tai ei-kilpailullista orientaatiota.
Polkujuoksu asettuu liikuntakulttuurin kentällä muiden kestävyyslajien joukkoon. Se on lähinnä korkean sosioekonomisen aseman omaavien harrastus. Polkujuoksu ei sisällä mitään liikuntakulttuurille uutta, mullistavaa elementtiä. Liikuntakulttuurin muutossuunnista polkujuoksu ilmentää liikuntakulttuurin eriytymistä sekä yksilöllistymistä.
...
Trail Running is a form of sport that has experienced a vast growth in popularity during the 2010s. Differentiating from general running, trail running is a new phenomenon within Finnish sport culture. This report is the first Finnish study in sociology of sport targeting trail running as a hobby. Trail running is theoretically anchored as a leisure-time activity, an endurance sport and a way of outdoor exercising. This study focuses on four questions: 1) Who are the Finnish trail runners? 2) How is trail running carried out? 3) How attached are Finnish trail runners to their hobby? 4) How would Finnish trail runners prefer their sport to be developed in the future?
The research was conducted as a quantitative survey. An electronic questionnaire was formulated for the study. The open electronic survey-link was distributed by the cooperation partner for this study, Suomen Latu – The Outdoor Association of Finland, through their electronic channels to Finnish trail running communities
. Gathering of the data (n=590) was conducted during spring 2017. The trail running content provided by the data was compared to existing research concerning related sport disciplines.
Trail running features an exceptionally substantial proportion of female hobbyists compared to other endurance sports. Trail running is to a considerable extent a hobby for urban familyaged and middle-aged Finns. Finnish trail runners are mainly well educated, well paid individuals set in stable life situations. The trail running hobbyists are active and versatile endurance athletes. Most of the trail runners regard themselves primarily as runners, who see trail running as a means of realising their running hobby. Trail running is mainly carried out independently alone or with friend(s). Most of the trail runners experience their hobby as important actualizing their trail running hobby persistently. However, very few of the Finnish trail runners experience their hobby to demand remarkable sacrifices. The most important motives for doing trail running are experiencing nature, improving fitness and maintaining health. The trail runners have varied preferences regarding the future development of their sport. Most of the trail runners prefer autonomous or non-competitive future orientations.
Trail running sets among other endurance sport disciplines on the Finnish sport culture scene. Trail running is a hobby adopted by socio-economically well-situated individuals. Trail running does not contribute to the Finnish sport culture with anything revolutionary new. Of the current trends within sport culture, trail running embodies individualization and differentiation.
...
