Rikkihapposumun selektiivinen analytiikka

Abstract

Ympäristön tilan parantaminen on globaalisti jatkuvan kiinnostuksen kohteena. EU:n lainsäädäntö on yhtenäinen kaikille jäsenmaiden toimijoille. Muun muassa teollisuuden savukaasujen päästöraja-arvot asetetaan myös EU:n toimesta ja Suomessa niitä valvovat ELY-keskukset. Savukaasujen mukana ilmakehään pääsee rikkihappoa, joka voi kulkeutua hyvinkin kauas päästölähteestä. Happamat yhdisteet laskeutuvat takaisin maan pinnalle mm. happosateina. Savukaasujen rikkihappopäästöille on hiljattain annettu uudet päästörajat värimetalliteollisuuden BAT-päätelmässä v. 2016.

Rikkihappo on myös terveydelle haitallista. Rikkihapposumulle altistuminen aiheuttaa oireita hengitysteissä ja pitkäkestoinen altistus saattaa aiheuttaa kurkunpääsyöpää. Rikkihappo on luokiteltu syöpää aiheuttavaksi aineeksi ryhmään 1. Lisäksi rikkihapon työperäiselle altistukselle on annettu raja-arvo v. 2009. Raja-arvot ovat tiukat, mutta mittausmenetelmät eivät vielä ole kehittyneet niin, että niillä voitaisiin selektiivisesti arvoja mitata.

Tässä työssä tutkittiin tällä hetkellä käytössä olevia menetelmiä sekä työperäisen altistuksen, että poistokaasujen mittaamiseen. Pro gradu -tutkielman erikoistyöosuus on luottamuksellinen. Erikoistyössä testattiin kahta eri menetelmää työperäisen altistuksen määrittämiseen. Ensimmäistä menetelmää käytetään rutiinimittauksena Hollannissa sinkkitehtaalla (Nyrstar-menetelmä) ja toisessa kokeessa kehitettiin IC-menetelmää erään artikkelin pohjalta.