Varhaisnuorten emootiot suoriutumistilanteissa : taitotasoltaan erilaisten kuudesluokkalaisten perustunteiden tunnistaminen objektiivisesti ja subjektiivisesti

Abstract

Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu varhaisnuorten tunteiden tunnistamista suoriutumistilanteissa. Subjektiivisesti ja objektiivisesti mitattujen tunteiden vastaavuuksia tarkasteltiin ottaen huomioon tehtävien vaikeustaso ja esittämisjärjestys, oppilaan kognitiivinen kykytaso, ylivilkkauden pulmat sekä tunteiden huippuhetket ja aallonpohjat. Tutkimus on toteutettu osana syksyllä 2013 käynnistynyttä TIKAPUU – Alakoulusta yläkouluun – tutkimushanketta, johon osallistuu 55 koululuokkaa kahdesta Keski-Suomen kunnasta. Tutkimuksen aineisto (n = 154) koostuu yksilötutkimuksiin osallistuneista nuorista, joiden kasvonilmeitä mitattiin FaceReader-ohjelman avulla heidän tehdessään yleisen päättelyn tehtäviä. Subjektiivisia tunnekokemuksia mitattiin tehtävätilanteen jälkeen täytettävien itsearviointilomakkeiden avulla. FaceReader havainnoi nuorten kasvoilla eniten neutraalia tunnetilaa sekä vihaa ja halveksuntaa. Iloa, surua, yllättyneisyyttä, pelkoa ja inhoa FaceReader ei juurikaan havainnut. Nuoret itse raportoivat eniten myönteisiä tunteita ja selkeästi vähemmän negatiivisia tunteita. Korrelatiivinen tutkimus osoitti, että FaceReaderilla havainnoidut tunteet olivat vain heikosti yhteydessä nuorten omiin tunnekokemuksiin. Ilon tunne tunnistettiin paremmin helppojen tehtävien aikana. Tunteet tunnistettiin paremmin tehtävätilanteen alkaessa helpoilla tehtävillä. Korkeampi kognitiivinen kykytaso ei ennustanut selkeästi parempaa tunteiden tunnistamisen taitoa tässä tutkimuksessa. Ylivilkkauden pulmista kärsivät tunnistivat pelon tunteensa paremmin ja ilon tunteensa huonommin kuin kontrolliryhmä. Huippuhetket eivät värittäneet muistikuvaa kokemuksesta myönteisempään suuntaan, mutta aallonpohjat värittivät muistikuvaa kokemuksesta kielteisempään suuntaan osittain. Tutkimus osoitti, että heikon kognitiivisen kykytason ja ylivilkkauspulmista kärsivien positiivisia tunnekokemuksia ja palautteen saamista on syytä vahvistaa niin kotona kuin koulussakin.

In this study we investigated emotions of adolescents in achievement situation. Associations between subjectively and objectively measured emotions were investigated considering task difficulty, task order, students cognitive ability, hyperactivity disorder and emotional peaks and lows. This study was part of ongoing STAIRWAY – From Primary School to Secondary School – longitudinal study which began 2013 and studies 55 classes from two municipalities in central Finland. The data of our study (N=154) consists of students who took part in individual measurements in which facial expressions were detected using FaceReader-program while students were completing common inferencing tasks. Emotional experiences were measured using self-report emotions questionnaire which students completed after the tasks. Most emotions reported were positive and fewer of them were negative. FaceReader detected mostly neutral emotional state, anger and contempt. Happiness, sadness, surprise, fear and disgust were hardly found at all. In our correlative study was found that associations between emotions detected by FaceReader and reported emotions were low. Happiness was better recognized during easy tasks. Emotions were better recognized when easy tasks were first in order. In this study higher cognitive ability didn’t clearly predict better ability in emotion recognition. Students with hyperactivity disorder were better in recognizing fear and worse in recognizing happiness compared to students in a control group. The peaks didn’t predict retrospective evaluations, but lows did to some degree. Our results suggest that students with low cognitive ability and hyperactivity disorder need more positive experiences and feedback both in school and at home.