Nuorten tietokone- ja konsolipelaaminen ja vanhempien rooli : WHO-Koululaistutkimus
TIIVISTELMÄ
Nuorten tietokone- ja konsolipelaaminen ja vanhempien rooli, WHO-Koululaistutkimus
Laura Miettinen
Terveyskasvatuksen Pro gradu -tutkielma
Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta 2017
75 sivua, 22 liitettä
Ohjaaja TtT Raili Välimaa
Pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin koulupäivisin ja viikonloppuisin pelaamiseen käytetyn ajan vaihtelua sukupuolen, luokkatason, koetun äidin ja isän valvonnan, koetun äidin ja isän kiintymyssuhteen ja perheeseen liittyvien tekijöiden mukaan. Lisäksi tarkasteltiin oireiden kokemisen yleisyyttä pelaamiseen käytetyn ajan suhteen 5-, 7- ja 9-luokkalaisilla pojilla ja tytöillä. Perheeseen liittyviä tekijöitä olivat nuoren internetin käyttö, yhteiset perheateriat ja koettu perheen taloudellinen tilanne.
Tutkimuksessani käytettiin kansainvälisen WHO-Koululaistutkimuksen vuoden 2010 Suomen aineistoa, jossa oli mukana 5-, 7- ja 9-luokkalaiset nuoret (n=6723). Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja menetelminä käytettiin ristiintaulukointia, Khiin neliö-testiä sekä binääristä logistista regressioanalyysia.
Pelaaminen oli pojilla yleisempää kuin tytöillä niin koulupäivisin kuin viikonloppuisin ja pojilla oli neljä ja puolikertainen todennäköisyys tyttöihin verrattuna käyttää pelaamiseen koulupäivisin ja viikonloppuisin vähintään kolme tuntia päivässä. Äidin ja isän valvonnan ja kiintymyssuhteen heikoksi kokeneilla nuorilla oli suurempi todennäköisyys käyttää koulupäivisin ja viikonloppuisin pelaamiseen paljon aikaa verrattuna valvonnan ja kiintymyssuhteen hyväksi kokeneisiin nuoriin. Nuoren kokiessa kiintymyssuhteen äitiin huonoksi, oli hänellä suurempi todennäköisyys käyttää pelaamiseen viikonloppuisin vähintään kolme tuntia päivässä kuin muilla aineiston nuorilla. Nuoret, joiden vanhemmat tiesivät mitä nuori tekee internetissä, käyttivät koulupäivisin ja viikonloppuisin pelaamiseen yleisimmin puolesta tunnista kahteen tuntia päivässä. Jos perheessä ei syöty yhteistä ateriaa, tai taloudellinen tilanne koettiin heikoksi, oli koulupäivisin ja viikonloppuisin vähintään kolme tuntia päivässä pelaaminen yleisempää, kuin muissa perheissä. Vähintään kolme tuntia päivässä pelaavilla nuorilla oireiden kokeminen lähes päivittäin oli yleisempää kuin puolesta tunnista kahteen tuntia päivässä pelaavilla nuorilla.
Vanhempien nuoriin kohdistama valvonta, vanhemman hyvä kiintymyssuhde nuoreen ja van-hemman läsnäolo nuoren elämässä vähentävät pelaamiseen käytettyä aikaa sekä pelaamisesta aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia nuoren terveyteen ja hyvinvointiin.
Avainsanat: nuoret, pelaaminen, perhe, valvonta, kiintymyssuhde
...
ABSTRACT
Computer and console gaming in adolescents and parental role, HBSC Study
Laura Miettinen
Master thesis in health education
University of Jyväskylä, Faculty of Sport and Health Sciences 2017
75 pages, 22 appendices
Advisor Ph.D Raili Välimaa
The purpose of this master thesis was to explore associations between sex, grade level, experienced parental monitoring and parental bonding, family factors and experienced symptoms on computer and console gaming on schooldays and weekends in adolescent who were in 5th, 7th and 9th grades (11.5, 13.5 and 15.5 years old). Internet use, family meals and the perceived economic situation of the family were considered as family factors.
The data of this master thesis was based on the international Health Behavior in School-aged Children (HBSC) Study from 2010, and included 5th, 7th and 9th graders (n=6723). The quantitative data was analysed using SPSS software. The procedures used were cross tabulation, chi-square test and binary logistic regression analysis.
Gaming was more frequent among boys than among girls on schooldays and weekends. The probability for gaming at least three hours per day, on schooldays and weekends, were four and a half times higher among boys than among girls. Adolescents who experienced both maternal and paternal monitoring, as well as bonding to be poor, had higher probability to spend at least three hours gaming on a daily basis on schooldays and weekends, than the rest of the adolescents in the data. When adolescent experienced maternal bonding to be poor, the probability of use at least three and a half hours per day on gaming on weekends were higher, than in other adolescents in the data. Adolescents, whose parents were aware of their actions on the internet, were the ones who most commonly used between half an hour to two hours per day gaming on schooldays and weekends. If the family didn´t have a meal together daily, or the economic situation of the family was perceived to be poor, using at least three hours per day on schooldays and weekends on gaming was more common, than among other adolescents in the study. Experiencing different kinds of symptoms on a daily basis was more common in adolescents who used at least three hours per day on gaming, than in adolescents who used between half an hour to two hours per day on gaming.
Positively experienced parental monitoring and bonding, as well as being present in adolescents´ life, reduces the excessive time spent on gaming, and the negative effects on adolescents´ health and wellbeing.
Keywords: adolescent, gaming, parental monitoring, parental bonding
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Physical activity of adolescents with long term illnesses or disabilities in reference to ICF personal factors
Ng, Kwok (University of Jyväskylä, 2016)Participation and activities are important for adolescents’ functioning and health. This is in line with the World Health Organisation’s International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF). Main ... -
Adolescents' alcohol use and smoking in Beijing, China : implementing the HBSC study and comparing socioeconomic inequalities with Finland
Liu, Yang (University of Jyväskylä, 2013) -
Sosioekonomisen aseman yhteys nuorten itsetuntoon : WHO-Koululaistutkimus
Korpela, Kaisa-Reetta (2014)Tämän Pro Gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää 7- ja 9-luokkalaisten suomalaisten tyttöjen ja poikien sosioekonomisen aseman yhteyttä itsetuntoon sekä saada tietoa tyttöjen ja poikien itsetunnon tasosta. Tavoitteena ...