Tärkein on kynnyksen madaltuminen : uskalla tulla sellaisena kuin olet!

Abstract

Kyseessä on etnografinen tutkimus, jossa tarkastellaan opettajien tieto- ja viestintäteknisiä taitoja ja opetuskäyttöä sekä tutoroinnin merkitystä niiden kehittämiseen. Tutkimus analysoi nykytilannetta ja lähtökohtia, joiden perusteella opettajien tieto- ja viestintäteknisiä taitoja voitaisiin kehittää.

Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on tieto- ja viestintäteknologia perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Näkemys korostaa opettajan merkitystä ja ammattitaidon kehittämistä. Tutkimus pohjautuu Niemen, Kynäslahden ja Vahtivuori–Hännisen (2013) viitekehykseen, jossa opettajuus, yhtenä kuudesta tekijästä, edistää TVT:n soveltamista koulun arkeen. Viitekehystä on laajennettu tutorointiin opettajien ammatillisen kehittämisen toimintamallina.

Tutkimuksen aineisto perustuu kenttätyöhön, jonka observoinnit on suoritettu Koulussa digittää -hankkeen tapaamisissa alkuvuonna 2017. Havainnot on koottu kenttäpäiväkirjaksi. Sen lisäksi on käytetty kirjallisia dokumentteja ja keskustelupiirin menetelmin toteutettuja haastatteluja.

Tutkimustulokset tiivistetään reflektoimalla tuloksia suhteessa teoriaan. Tulosten mukaan opettajien omia TVT-taitoja voidaan kehittää sekä tukea TVT-taitojen opetuskäyttöä tutorkoulutuksiin osallistumalla. Tutoropettajien kouluttautuminen on vielä kesken, joten sen merkitys on kokonaisuudessaan nähtävissä vasta tulevaisuudessa. Mutta jo nyt voidaan nähdä, että tutoropettajuudella on opettajien ammatillisessa kehittämisessä TVT-osaamisen alueella mahdollisuuksia.

Tulosten perusteella opettajilla on erilaisia tarpeita kehittää TVT-osaamistaan. TVT-taitojen kehittymistä edistetään sekä myötävaikutetaan ohjaamalla ja tutoroimalla opettajia heidän omista lähtökohdistaan sekä tarjoamalla heille erilaisia mahdollisuuksia saada tukea. Pelko ja vastahankaisuus, joka tutoroitavilla usein on uutta ja outoa kohtaan, voidaan nähdä jarrun sijaan mahdollisuutena. Kehittymisen mahdollisuus löytyy päämäärätietoisesta, mutta pienin askelin etenevästä ja pedagogisesti perustellusta ohjauksesta.

This is an ethnographic study which looks at teachers' ICT skills and their use in teaching, as well as significance of tutoring for their development. The study analyses the present situation and conditions on the basis of which the ICT skills of teachers could be developed.

The theoretical starting point for the study is information and communication technology in the curriculum for basic education. The point of view of the study emphasises the significance of the teacher and the development of professional skills.

The research is based on the framework of Niemi, Kynäslahti and Vahtivuori-Hänninen (2013), where teaching as one of six things promotes the adaptation of ICT for everyday school life. The framework has been extended to tutoring, a practical approach for the professional development of teachers.

The study material is based on fieldwork, which includes observations that were conducted during the meetings of ”Koulussa digittää” in the first half of 2017. The observations were collected in a diary. In addition written documents were used and interviews were conducted using discussion circle methods.

The research results are summarized by reflecting on them from a theoretical perspective. According to the results, ICT skills can be developed and the use of ICT skills in teaching can be supported by participating in tutoring. The results show that the training of tutor-teachers is still underway, so its significance on the whole remains to be seen. However, it can already be seen that tutoring can enable the professional development of teachers’ ICT skills.

On the basis of the results, teachers have different needs to develop ICT skills. The development of ICT skills is promoted and contributed to by guiding and tutoring teachers from their individual starting points and by providing them with different opportunities to get support. Tutees often express fear and opposition towards new and unfamiliar practices, but it can be seen as an opportunity instead of an obstacle. The possibility for development lies in goal-oriented, progressive and pedagogically justifiable guidance.