Tutkielmassa analysoidaan Hella Wuolijoen romaania Työmiehen perhe: työmies Rantasen perheen kronikka vuosilta 1895–1945 (1970) Mihail Bahtinin lanseeraamien tien ja tapaamisen kronotooppien pohjalta. Realistista kehitysromaania edustavan Työmiehen perheen Wuolijoki kirjoitti jo vuonna 1950, mutta tuolloin kustantajat kieltäytyivät romaanin julkaisemisesta, sillä he pitivät sitä jopa propagandistisena ja porvareita halventavana tendenssiromaanina.
Kronotoopilla Bahtin tarkoittaa kirjallisuudessa kuvattujen ajallisten ja paikallisten suhteiden keskinäistä sidonnaisuutta eli aikapaikallisuutta, jossa juonen solmukohdat alkavat ja selkeytyvät. Työssä tutkitaankin mitä juonen kannalta merkityksellistä romaanista esiin nostetuissa tien kronotoopeissa tapahtuu. Huomiota kiinnitetään myös siihen, ovatko analysoidut kohdat merkittäviä perheen vai yhteiskunnan kannalta sekä heijastavatko nämä tapahtumat henkilöiden ja yhteiskunnan välisiä suhteita. Tapaamisen kronotoopin avulla tutkitaan mink
älaisena työväenluokan ja porvariston väliset suhteet näyttäytyvät eli tuleeko Rantasten ja porvariston tapaamisissa esille jotain sellaista minkä vuoksi Työmiehen perhettä voitaisiin pitää propagandistisena ja porvareita halventavana.
Analyysi osoittaa, että tien kronotoopit, jotka kattavat niin reaalisen tien kuin vertauskuvallisen elämänpolun, korostavat voimakkaasti Rantasen perheen elämänvaiheita. Tien kronotoopeissa romaanissa esiintyvät Suomen lähihistorian keskeiset vaiheet sekä tapahtumat jotka ovat ratkaisseet työmiehen kohtalon, tulevat yksilöiden kautta vahvasti esiin. Juonen kannalta tien kronotoopit osoittautuvatkin tärkeiksi, sillä ne nostavat esiin historiallisen aikakauden maailmanhahmotustapoja sekä eri elämänpiirien ja sosiaalisten miljöiden aikapaikallista hahmotustapaa. Lisäksi ne mahdollistavat Työmiehen perheen sosiaalis-historiallisen monimuotoisuuden, yhteiskuntarakenteiden ja elämäntaipaleiden esittelyn. Sen sijaan tapaamisen kronotoopeissa ei tule esille sellaista minkä vuoksi Työmiehen perhettä voisi pitää porvareita halventavana. Työväenluokkalaisten herravihasta huolimatta, analysoiduissa tapaamisissa porvarit näyttäytyvät inhimillisinä, ystävällisinä ja auttavaisina.
Vuonna 1950 vallitseva sodanjälkeinen yhteiskunnallinen ilmapiiri onkin voinut vaikuttaa kustantajien negatiiviseen asenteeseen romaania kohtaan. Järjestyneen ja poliittisesti aktiivisen työmiehen olemassaoloa ei ehkä tahdottu tunnustaa. Romaanillaan Wuolijoki halusikin tuoda esiin luokkatietoisen ja valveutuneen työväen kirjallisuudessa vallalla olleiden tahdottomien ja synkkään kohtaloon asetettujen työväenkuvauksien vastapainoksi, sillä aiemmin tällaista kuvausta työväenluokasta ei ollut kirjoitettu.
...
