Työmuistin ja lyhytkestoisen muistin yhteys aritmeettiseen sujuvuuteen alkuopetusiässä

Abstract

Tämä tutkimus tarkasteli lasten työmuistin ja lyhytkestoisen muistin toiminnan yhteyttä heidän aritmetiikan sujuvuutensa. Työmuisti on todettu yhdeksi aritmetiikan sujuvuuden taustalla vaikuttavaksi tekijäksi, mutta aiemmat tutkimushavainnot ovat osittain ristiriitaisia. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon tämä muistitoiminnan vaihtelu selittää aritmetiikan sujuvuuden vaihtelua 1. luokalla, sekä 2. luokalla, kun 1. luokan taitotaso on kontrolloitu. Aihetta tarkasteltiin muistitehtävien kolmesta ulottuvuudesta: vertailtiin työmuistin ja lyhytkestoisen muistin, sekä visuaalisen ja kielellisen säilön, ja lopuksi sanojen ja numeroiden muistamiskyvyn yhteyttä aritmeettiseen sujuvuuteen. Tutkimukseen osallistui 195 lasta, joiden aritmetiikan sujuvuutta seurattiin ensimmäisen luokan keväältä toisen luokan syksylle. Muistitoiminnot mitattiin ensimmäisen luokan keväällä. Aineisto analysoitiin regressioanalyysilla. Työmuisti selitti aritmeettista sujuvuutta ensimmäisellä luokalla enemmän kuin lyhytkestoinen muisti. Kielellinen säilö oli hieman vahvempi sujuvuuden selittäjä ensimmäisellä luokalla kuin visuaalinen säilö. Kyky muistaa sekä sanoja että numeroita vaikutti sujuvuuteen ensimmäisellä luokalla, mutta kyky muistaa numeerista materiaalia korostui tuloksissa. Sujuvuutta toisella luokalla selitti pääosin ensimmäisen luokan taitotaso, mutta myös kyky muistaa numeroita. Johtopäätös on, että sujuvuuden harjaannuttamiseksi tulisi opettaa lapsille laskemista tehostavia työmuisti– ja laskustrategioita, huomioiden samalla matematiikan hierarkkinen luonne. Lisäksi tulee kiinnittää huomio siihen, että vältetään oppilaiden työmuistin ylikuormittumista matematiikan tunneilla. työmuisti, lyhytkestoinen muisti, aritmetiikka, sujuvuus, alkuopetus.