Show simple item record

dc.contributor.advisorLinnamo, Vesa
dc.contributor.advisorVänttinen, Tomi
dc.contributor.authorLaaksonen, Aino-Maija
dc.date.accessioned2017-06-13T06:56:41Z
dc.date.available2017-06-13T06:56:41Z
dc.date.issued2017
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1703544
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/54439
dc.description.abstractLaaksonen, Aino-Maija. 2017. Havainnointi ja päätöksenteko naissalibandynpelaajilla. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, 77 s. Motorinen taitosuoritus koostuu kolmesta osasta: havainnoinnista, päätöksenteosta ja motorisesta suorituksesta. Tämä vuoksi havainnoinin ja päätöksenteon kehittäminen tulisikin nähdä yhtä tärkeänä kuin itse motorisen taidon harjoittamisen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka huippupelaajat ja harrastajat eroavat havainnointitaidoissa naissalibandyssä. Tutkimuksessa simuloitiin salibandyssä esiintyviä pelitilanteita siten, että havainnoitavien kohteiden lukumäärä lisääntyi tilanteiden monipuolistuessa. Tutkimukseen osallistui 16 naissalibandynpelaajaa, jotka muodostivat kaksi ryhmää, huippupelaajat ja harrastajat. Tutkimus koostui kolmesta erilaisesta hyökkäystilanteesta. Ensimmäinen tilanne oli läpiajo, toinen 1v1 tilanne ja kolmas 2v1 tilanne. Havainnointia tutkittiin silmänliikkeiden avulla. Silmänliikkeet tallennettiin Tobii Pro 2 Wireless –silmänliikekameralla. Silmänliikkeistä määritettiin fiksaation kesto ja lukumäärä määritettyihin kohteisiin ja siirtymiin kuluva aika fiksaatioiden välissä koko suorituksen ajalta. Analyysissä käytetyt kohteet olivat pallo, maalivahti, maali, kentällä oleva tyhjä tila, syöttösuunta ja puolustajan jalat, vartalo ja maila. Fiksaatioiden kestot ja lukumäärät analysoitiin silmänliikevideosta Dartfish -ohjelmistolla. Huippupelaajien ja harrastajien välisiä eroja tutkittiin toistomittausten varianssianalyysillä (ANOVA). Havainnointitaitoja tutkittaessa havaittiin, että harrastajat katsoivat merkittävästi enemmän palloa jokaisessa tilanteessa (p < 0,001). Läpiajossa huippupelaajat katsoivat harrastajia enemmän maalivahtia (p < 0,001) ja maalia (p = 0,05). 1v1 -tilanteessa huippupelaajat katsoivat enemmän maalivahtia (p = 0,041), puolustajan jalkoja (p = 0,001), maalia (p = 0,011) ja puolustajan vartaloa (p = 0,045). 2v1 -tilanteessa huippupelaajat katsoivat enemmän puolustajan jalkoja (p < 0,001), mailaa (p = 0,012) ja vartaloa (p = 0,009). Lisäksi huippupelaajat katsoivat 2v1 –tilanteessa enemmän maalia (p = 0,039), tyhjiä tiloja (p = 0,004) ja syöttösuuntaa (p = 0,03). Myös fiksaatioiden lukumäärät erosivat ryhmien välillä. Läpiajossa harrastajat katsoivat useammin palloa (p = 0,03). Huippupelaajat katsoivat läpiajossa merkittävästi useammin maalia (p = 0,048) ja maalivahtia (p = 0,001). Myös 1v1 -tilanteessa huippupelaajat katsoivat merkittävästi useammin maalia (p = 0,014) ja maalivahtia (p = 0,05). Lisäksi 1v1 -tilanteessa huippupelaajat katsoivat useammin puolustajan jalkoja (p = 0,027), mailaa (p = 0,032) ja vartaloa (p = 0,017). 2v1 - tilanteessa harrastajat katsoivat useammin palloa (p < 0,001). Huippupelaajat havainnoivat 2v1 -tilanteessa useammin maalia (p = 0,039), puolustajan vartaloa (p = 0,008) ja tyhjiä tiloja (p = 0,003). Tilanteiden muuttuessa fiksaation kesto kohteeseen pallo kasvoi ensin läpiajon ja 1v1 -tilanteen välillä merkittävästi (p = 0,007). Sitä vastoin 1v1 ja 2v1 -tilanteiden välillä pallon katsomisaika puolestaan väheni merkittävästi (p = 0,007). Fiksaation kesto kohteeseen maalivahti vähentyi merkittävästi läpiajon (22 %) ja 1v1 -tilanteen (3,5 %) ja läpiajon ja 2v1 -tilanteen (2 %) välillä (p < 0,001). Myös 1v1 ja 2v1 -tilanteiden välillä oli merkittävä ero (p = 0,044). Kuten tuloksista huomataan, huippupelaajien ja harrastajien ryhmät eroavat havainnoinnin perusteella toisistaan, mutta lisäksi eroja löytyy myös saman ryhmän pelaajien välillä. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan suositella, että salibandyharjoittelun tulisi sisältää harjoitteita, joissa pelaajien on mahdollisuus havainnoida pelin kannalta tärkeitä informaation lähteitä ja oppia tunnistamaan oleellisimmat vihjeet.fi
dc.description.abstractLaaksonen, Aino-Maija. 2017. Perception and decision making in women’s floorball. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, 77 pp. According to information processing model the motor skill can be divided into three components: perception, decision making and motor execution. Previous studies have shown that the perception and decision making are as important as motor execution itself for the successful motor performance. Therefore, developing one’s (visual) perceptual and decision making skills should be seen as important as practicing one’s motor execution, i.e. technical skills. The aim of this study was to examine the differences in the visual search strategy of the elite and sub-elite players in women’s floorball. In the present study, three game situations common in floorball were simulated so that the number of objects to be followed by the player increased because the number of players in the situation increased. The participants of the study were elite (n=8) and sub-elite players (n=8). The study consisted of three different offensive situations: breakaway, 1v1 and 2v1. The eye movements were recorded by using Tobii Pro 2 Wireless –glasses. From the eye movements, the duration of the fixations, the number of fixations to the areas of special interest and the time when player look for the next object of the fixation, were analyzed. The areas of special interest were ball, goalkeeper, goal, empty spaces, potential passing direction, defender’s feet, body and stick. Duration of the fixation and the number of fixations were analyzed from the eye movement video with Dartfish –software. Differences between the elite and sub-elite players were analyzed with repeated measures ANOVA. In the study, it was found out that the sub-elite players looked significantly more to the ball in every situation (p < 0,001). In breakaway situation, the elite players looked more to the goalkeeper (p < 0,001) and the goal (p = 0, 05). In the 1v1 situation, the elite players looked more to the goalie (p = 0,041), goal (p = 0,011), the defender’s feet (p = 0,001), and the defender’s body (p = 0,045). In the 2v1 situation, the elite players looked more to the defender’s feet (p < 0,001), the stick (p = 0,012) and the body (p = 0,009). In addition, the elite players looked more to the goal (p = 0,039), free spaces (p = 0,004) and potential passing direction (p = 0,03). Significant differences between the groups were also found in the number of fixations. The sub-elite players looked more often to the ball in the breakaway (p = 0, 03). In the breakaway, the elite players looked more often the goal (p = 0,048) and the goalkeeper (p = 0,001). Also in the the 1v1, the elite players looked more often the goal (p = 0,014) and the goalkeeper (p = 0, 05). In addition. The elite players looked more often to defender’s feet (p = 0,027), stick (p = 0,032) and body (p = 0,017) in the 1v1 situation. In the 2v1, the sub-elite players looked more often the ball (p < 0,001). The elite players looked more the goal (p = 0,039), defender’s body (p = 0,008) and free spaces (p = 0,003). Players looked significantly more to the ball in the 1v1 compared to breakaway (p = 0,007). The duration of the fixation to the ball area were smaller in the 2v1 than in the 1v1 (p = 0,007). The duration of the fixation to the goalkeeper decreased as the number of players in the situation increased: breakaway (22 %), 1v1 (3, 5 %) and 2v1 (2 %) (p < 0,001). There was also a significant difference between 1v1 and 2v1 (p = 0,044). These findings suggest that the floorball practice should include situations where players perceptual and decision making skills are stressed. This way the players can learn to recognize essential areas where to pick up the releveant visual information needed for the effective decision making in the floorball.en
dc.format.extent1 verkkoaineisto (77 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherHavainnointi
dc.subject.othersilmänliikkeet
dc.titleHavainnointi ja päätöksenteko naissalibandynpelaajilla
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201706132821
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineBiomekaniikkafi
dc.contributor.oppiaineBiomechanicsen
dc.date.updated2017-06-13T06:56:41Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi5012
dc.subject.ysohavainnointi
dc.subject.ysosilmänliikkeet
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record