Kumppanin työttömyyden yhteys yksilön subjektiiviseen hyvinvointiin

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää kumppanin työttömyyden yhteyttä yksilön subjektiiviseen hyvinvointiin. Tutkielman alussa paneudutaan subjektiivisen hyvinvoinnin mallintamiseen ja mittaamiseen taloustieteellisestä näkökulmasta. Tutkielman teoreettisessa osuudessa esitellään kolme erilaista teoreettista tapaa – viiteryhmäteoria, sosiaalisten käytäntöjenteoria ja kotitalouden hyötyfunktiot – mallintaa kumppanin työttömyyden vaikutuksia yksilölle.

Aiemmissa tutkimuksissa viiteryhmän työttömyydellä on havaittu olevan erilainen yhteys työssäkäyvän ja työttömän yksilön subjektiiviseen hyvinvointiin. Kumppanin työttömyyden on havaittu olevan negatiivisesti yhteydessä työssäkäyvän yksilön subjektiiviseen hyvinvointiin, mutta positiivisesti työttömän yksilön subjektiiviseen hyvinvointiin.

Tutkielman pääpaino on empiirisessä osiossa, jossa selvitetään yksilön oman työttömyyden ja kumppanin työttömyyden yhteyttä yksilön onnellisuuteen ja elämään tyytyväisyyteen. Lisäksi tarkastellaan ovatko nämä yhteydet erilaisia Pohjoismaissa verrattuna muuhun Eurooppaan. Aineistona käytetään European Social Survey:n kyselytutkimusaineistoa. Tulosten mukaan yksilön oman työttömyyden yhteys subjektiiviseen hyvinvointiin on negatiivinen ja voimakas. Kumppanin työttömyyden yhteys yksilön subjektiiviseen hyvinvointiin on myös negatiivinen ja huomattava niin ei-työttömien, kuin myös työttömien osalta. Tulos on kumppanin työttömyyden osalta erilainen, kuin osassa aiemmista tutkimuksista. Yhteydet ovat tulosten perusteella pitkälti samanlaisia Pohjoismaissa ja muussa Euroopassa.