Les équivalents finnois du passif morphologique français et de la construction en on dans la traduction du recueil de nouvelles Insecte de Claire Castillon

Abstract

Tämän kontrastiivisen tutkimuksen aiheena on ranskan kielen morfologisen passiivin sekä on-rakenteen suomenkieliset vastineet Claire Castillonin novellikokoelman Insecte (2006) suomennoksessa Äidin pikku pyöveli (2007), jonka on kääntänyt Lotta Toivanen. Morfologista passiivia ja aktiivimuotoista on-rakennetta on tutkittu yhdessä, koska on-rakenne muistuttaa semanttisesti morfologista passiivia. Ranskankielisestä teoksesta löytyi analysoitavaksi yhteensä 24 morfologista passiivia ja 266 on-rakennetta sekä suomennetusta teoksesta näiden muotojen suomenkieliset vastineet. Ranskan morfologisia passiivimuotoja aineistossa on 24, joista 13 kuuluu finiittimuotoisiin passiiveihin (apuverbi être + partisiipin perfekti) ja 11 infiniittimuotoisiin passiiveihin (partisiipin perfekti + agentti). On-rakenteita aineistossa on 266. Tuloksista selviää, että ranskankielisen aineiston 24 morfologisesta passiivista ja 266 on-rakenteesta vain 87:ää (30,0 %) vastaa suomenkielisessä aineistossa passiivimuoto. Morfologisista passiiveista 6:tta (25,0 %) vastaa suomennoksessa passiivimuoto. Loput morfologisten passiivien suomenkieliset vastineet ovat ei-muodollisia vastineita: 7:ää (29,2 %) vastaa suomenkielisessä aineistossa aktiivimuoto ja loppuja 11 muotoa (45,8 %) vastaavat useat vaihtelevat muodot (nominaalimuoto, yksipersoonainen sanonta, adjektiivi, adverbiaali, absoluuttinen nominatiivi). On-rakenteista 81:tä (30,5 %) vastaa suomenkielisessä aineistossa passiivimuoto. 165:ttä (62,0 %) on-rakennetta vastaa suomennoksessa aktiivimuoto ja loppuja 20 muotoa (7,5 %) useat vaihtelevat muodot (infinitiivi, substantiivi, yksipersoonainen sanonta, adverbiaali, poisjättö, vertailukonjunktio). Voidaan todeta, että vain harvoin ranskan kielen morfologista passiivia vastaa passiivi myös suomessa. Tämä johtuu pitkälti kielten syntaktisista eroista; ranskan kielen morfologinen passiivi taipuu persoonissa ja voi ilmaista tekijän agentin avulla, kun taas suomen kielen passiivi on persoonaton. Voidaan myös todeta, että ranskan kielen on-rakennetta vastaa suomessa useimmiten aktiivimuoto, mutta siinä missä ranskan kielen on-rakenteella muo-dostetussa lauseessa on epämääräinen subjektipronomini on, suomessa aktiivilauseessa on oltava useimmiten määräinen subjekti. Lotta Toivasen eniten käyttämä käännösstrategia on lauseiden rakenteellinen modifiointi: suurinta osaa ranskan morfologisella passiivilla muodostetuista lauseista vastaa suomeksi aktiivimuotoinen lause. Rakenteiden muuttaminen morfologisesta passiivista suomen aktiiviin saa aikaan näkökulma- ja nyanssieroja lauseiden välillä siinä, kuka on lauseessa aktiivinen tekijä ja lauseen semanttinen keskipiste sekä kuka tekojen kohde. On-rakenteen muuttaminen suomen aktiiviin taas vaatii useimmiten sitä, että epämääräinen on-pronomini on korvattava jollakin semanttisesti tarkemmalla, määräisellä subjektilla. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että ranskan kielessä mahdollisuudet varioida passiivi- ja aktiivimuotojen ja niiden ilmaisemien näkökulma- ja nyanssierojen välillä ovat suuremmat kuin suomen kielessä, jossa passiivimuoto on persoonaton ja jossa aktiivimuotoinen lause vaatii useimmiten tarkasti määritellyn subjektin.