dc.contributor.advisor | Bottas, Reijo | |
dc.contributor.author | Jänkä, Jussi | |
dc.contributor.author | Löppönen, Mikko | |
dc.date.accessioned | 2017-05-29T11:52:46Z | |
dc.date.available | 2017-05-29T11:52:46Z | |
dc.date.issued | 2017 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1702371 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/54163 | |
dc.description.abstract | Jänkä, J. & Löppönen, M. 2017. Move!-mittareilla mitatun ja koetun fyysisen toimintakyvyn sekä liikuntaharrastuksen väliset yhteydet kahdeksasluokkalaisilla. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 59 s., 3 liitettä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka kahdeksannen luokan oppilaat sekä heidän huoltajansa kokivat oppilaan fyysisen kunnon ja miten arvio oli yhteydessä Move!-mittauksista saatuihin objektiivisiin kuntotuloksiin. Oppilaiden ja huoltajien kokemuksia selvitettiin kyselylomakkeilla, joissa hyödynnettiin Move!-palautejärjestelmän palautteita. Tutkimuksen avulla etsittiin myös vapaa-ajan liikunnan määrän sekä urheiluseuratoiminnan määrän yhteyksiä Move!-mittaustuloksiin. Lisäksi selvitettiin vapaa-ajallaan eri määrän liikkuvien oppilaiden itsearviointien eroavaisuuksia. Myös kahdeksannen luokan tyttöjen ja poikien välisiä eroja fyysisessä toimintakyvyssä Move!-mittauksen perusteella tutkittiin. Kohderyhmänä tutkimuksessa olivat kahdeksannen luokan oppilaat Tohmajärven ja Vetelin yläkouluista.
Tutkimuksesta saadut tulokset osoittivat, että tytöt arvioivat itseään heikommiksi ja pojat puo-lestaan paremmiksi kuin Move!-mittaus osoitti. Move!-mittausten tulosten perusteella tytöt olivat poikia paremmassa fyysisessä kunnossa jokaisella mittausosiolla tarkasteltuna. Poikien huoltajat olivat arvioineet lapsensa fyysisesti vahvemmiksi todelliseen mittaukseen nähden, kun taas tyttöjen huoltajat olivat arvioineet lapsiaan realistisemmin. Move!-mittauksessa hyvän tuloksen saaneet oppilaat arvioivat itseään tarkemmin kuin heikosti menestyneet. Lisäksi havaittiin, että urheiluseurassa ja vapaa-ajallaan liikuntaa harrastavat oppilaat pärjäsivät Move!-mittauksessa muita paremmin.
Tulokset osoittivat, että oppilailla oli vaikeuksia arvioida itseään realistisesti Move!-mittaukseen pohjautuen. Tulosten perusteella olisi tärkeää luoda nuorille onnistumisen mahdol-lisuuksia, sillä koettu pätevyys lisää liikuntamotivaatiota. Lisääntynyt liikuntamotivaatio puolestaan mahdollistaa liikunnallisen elämäntavan muodostumisen, jolloin myös oman kehon tuntemus paranee. | fi |
dc.description.abstract | Jänkä, J & Löppönen, M. 2017. Associations between the 8th gradersˈ physical functional ca-pacity analysed through self-evaluation and Move! measurements. Department of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master's thesis in Sports Pedagogy, 59 pp. 3 appen-dices.
The aim of this study was to find out how the 8th grade students and their caretakers evaluat-ed the students' physical fitness and how their evaluations corresponded to the objective Move! measurement scores on physical fitness. The evaluations of the students and their care-takers were examined via questionnaires which utilized the feedback received from the Move! feedback system. The study also aimed to find out whether the amount of leisure time physi-cal activity and the amount of participation in sports club activity are visible in the Move! sta-tistics. Furthermore, the study examined the differences between the self-evaluations done by the 8th grade students who spend different amount of time on physical activity in their leisure time. The differences in the physical functional capacity between the girls and the boys were also examined based on the Move! measurements. The target group in this study was the 8th grade students in upper comprehensive schools of Tohmajärvi and Veteli.
The results showed that the girls evaluated themselves to be in a weaker physical fitness and the boys evaluated themselves to be in a better physical fitness than what the Move! meas-urement indicated. According to the Move! scores, the girls were in a better physical condition in every measurement section. The boys’ caretakers had evaluated their children to be physi-cally stronger than what the actual scores indicated whereas the girls’ caretakers had evaluated their children more realistically. The students who achieved good results in the Move! meas-urement evaluated themselves more accurately than the students who did poorly in the meas-urement sections. Moreover, those students who were physically active in sports clubs and in their leisure time achieved better results in the Move! measurement than the others.
When comparing the self-evaluations to the obtained Move! scores, it can be stated that, the students had difficulties evaluate themselves realistically. Based on the results it can be sug-gested that it would be important to create possibilities for experience of success for young people, since perceived competence adds motivation for exercise. Increased motivation for exercise contributes a sporty lifestyle, which maybe leads to better self-evaluation of fitness.
Key words: Move! measurements, experientialism, exercise motivation, self-evaluation, physi-cal fitness, motor skills, perceived competence | en |
dc.format.extent | 1 verkkoaineisto (78 sivua) | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.subject.other | Move!-mittaukset | |
dc.title | Move!-mittareilla mitatun ja koetun fyysisen toimintakyvyn sekä liikuntaharrastuksen väliset yhteydet kahdeksasluokkalaisilla | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201705292546 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Liikuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Liikunta- ja terveystieteet | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Liikuntapedagogiikka | fi |
dc.contributor.oppiaine | Physical Education Teacher Education | en |
dc.date.updated | 2017-05-29T11:52:47Z | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 502 | |
dc.subject.yso | nuoret | |
dc.subject.yso | motoriset taidot | |
dc.subject.yso | kokemuksellisuus | |
dc.subject.yso | liikunta | |
dc.subject.yso | liikuntaharrastus | |
dc.subject.yso | motivaatio | |
dc.subject.yso | ruumiillisuus | |
dc.subject.yso | fyysinen kunto | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |