”Ensimmäinen reaktio on ’ei’

Abstract

Tutkimus käsittelee äidinkieleltään suomenkielisten fanifiktiokirjoittajien suhtautumista suomenkieliseen fanifiktioon sekä kirjoittajien kielivalintaperusteita. Suomessa fanifiktio on vielä melko vähän tutkittu aihe, eikä kirjoittajia ole ennen lähestytty kieliasenteiden näkökulmasta. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) Millä perusteella äidinkieleltään suomenkieliset fanifiktiokirjoittajat ovat valinneet kirjoituskielensä? 2) Miten kirjoittajat asennoituvat suomen kielellä kirjoittamiseen ja suomenkielisen fanifiktion kirjoittajiin? 3) Miten kirjoittajat asennoituvat suomenkielisen fanifiktion säilymiseen?

Tutkimuksessa hyödynnetään sekä kansanlingvistiikkaa että fanitutkimusta. Tutkimuksen aineisto on kerätty verkkokyselynä joulukuussa 2016. Tutkimukseen vastasi yhteensä 217 henkilöä, ja analyysiin otettiin 45 informantin vastauksia käsittelevä otanta. Informanttien iät vaihtelevat 15-vuotiaista yli 31-vuotiaisiin. Otannan vastaajista 31 on naisia, 5 miehiä ja 9 muunsukupuolisia. Aineiston analysoinnissa on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.

Tutkimuksessa selvisi, että suomalaisten fanifiktiokirjoittajien kirjoituskielivalintaan vaikuttavat yksilön kielitaito ja -mieltymykset, alkuperäislähteen kieli, kirjoitusgenret, fandomin tunnettavuus, julkaisuympäristössä käytetyt kielet sekä muiden kirjoittajien kieliarvostukset. Kiinnostavimmaksi teemaksi nousivat kuitenkin kirjoittajien kieliasenteet, jotka olivat suomenkielistä fanifiktiota kohtaan hyvin ristiriitaisia. Vastaajat yhdistivät suomenkieliseen fanifiktioon tuottamisen ilon ja kokivat ylpeyttä ja kiintymystä teksteistään. Lisäksi suomeksi kirjoittavia vertaisia arvostettiin suuresti. Tästä huolimatta suomenkielinen fanifiktio herätti vastaajissa paljon negatiivisia tuntemuksia, esimerkiksi ajatuksen noloudesta tai suomenkielisen fanifiktion heikosta laadusta. Kuitenkin suomenkielinen fanifiktio vaikutti informanteille tärkeältä: sen katoamisesta oltiin huolissaan ja sen tuottamisen toivottiin jatkuvan.

Tutkimustulokset auttavat laajentamaan tietoa fanifiktiosta ilmiönä nimenomaan kielitieteen näkökulmasta ja mahdollistavat myös fanfiktiokirjoittajien kieliasenteiden syvällisemmän tarkastelun. Lisäksi ne jättävät jälkeensä kiinnostavan tutkimuskysymyksen: mistä syistä omaan äidinkieleen asennoidutaan negatiivisesti? Kiinnostavaa olisi nähdä, miten äidinkielen käyttämisen välttäminen tietyissä konteksteissa kuvastaa yksilön kokonaisvaltaisia asenteita kyseistä kieltä kohtaan.