Ekspatriaatin perheen kouluttaminen ja tukeminen HR-ammattilaisten näkökulmasta

Abstract

Tutkimuksessa on kuvattu ekspatriaatin perheen koulutusprosessia HR-ammattilaisten näkökulmasta. Ekspatriaatilla viitataan henkilöön, joka työskentelee ja asuu ulkomailla organisaation lähettämänä (Dowling 2008). Perheellä viitataan ekspatriaatin puolisoon ja mahdollisiin biologisiin, adoptoituihin tai puolison lapsiin. Ulkomaankomennuksen yleisimmiksi epäonnistumisen syiksi on todettu ekspatriaatin tai hänen perheensä vaikeudet sopeutua kohdemaan kulttuuriin. Sopeutumista on pyritty helpottamaan tarjoamalla ekspatriaatille enemmän koulutusta erityisesti kulttuuriin ja siihen sopeutumiseen liittyen. Koulutusta on Dowlingin (2008) mukaan tarjottu yhä enemmän myös mukaan lähteville perheille, mutta on epäselvää, millaista perheelle tarjottu koulutus on ja mitä sillä erityisesti tavoitellaan.

Tutkimus on laadullinen ja sen aineisto on tuotettu haastattelemalla 11 suomalaista HRammattilaista, jotka toimivat ulkomaankomennusten parissa vastaten muun muassa ekspatriaatin kouluttamisesta. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina, seitsemän yksilöhaastatteluina ja yksi ryhmähaastatteluna. Haastatteluaineisto analysoitiin käyttäen sisällönanalyysiä ja teemoittelua. Tutkimuksessa tunnistettiin kolme eri teemaa kuvaamaan HR-ammattilaisten näkemystä ekspatriaatin perheen tarvitsemasta ja saamasta koulutuksesta ja käytännön tuesta ulkomaankomennuksen eri vaiheissa. Nämä teemat ovat: yksi tekijä muiden joukossa, voimavara ja erityishuomion kohde ja käytännön tuen varassa.