En fallstudie om språklig och nationell identitet hos tredje generationens sverigefinnar som har flyttat till Finland

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on saada tietoa Suomeen muuttaneiden kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaisten kielellisestä ja kansallisesta identiteetistä. Tavoitteena on selvittää, kokevatko tutkittavat itsensä suomalaisiksi vai ruotsalaisiksi ja vastaavasti tuntevatko he itsensä suomenkielisiksi, ruotsinkielisiksi vai kaksikielisiksi. Lisäksi tavoitteena on saada tietoa heidän ajatuksistaan koskien mahdollisia muutoksia heidän kansallisessa ja kielellisessä identiteetissään Suomeen muuton jälkeen.

Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus ja se toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin, ja tulokset analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Haastateltavia tutkimuksessa on kolme, joista kaikki ovat syntyneet Ruotsissa, mutta muuttaneet Suomeen aikuisiällä.

Tutkimustulosten perusteella kaikki haastatellut kokevat olevansa kaksikielisiä, vaikka osalla heistä toinen kieli on vahvempi. Yhden haastatellun kohdalla voidaan puhua myös kielellisestä kaksoisidentiteetistä. Lisäksi tulosten perusteella voidaan todeta, että haastatelluilla on edelleen vahva tunneside Ruotsiin, vaikka he ovat alkaneet tuntea yhteenkuuluvuutta myös Suomeen. Muutokset haastateltavien kielellisessä identiteetissä Suomeen muuton jälkeen vaikuttivat riippuvan Suomessa asumisen kestosta. Kaikki haastatellut kokevat, että kansallinen identiteetti on tilannesidonnainen. Ruotsissa asuessaan he olivat kokeneet olevansa suomalaisia, mutta Suomessa asuessaan he tuntevat itsensä ruotsalaisiksi.