Show simple item record

dc.contributor.authorHolma, Jaakko
dc.contributor.authorKoski, Minerva
dc.contributor.authorMäkipelkola, Riikka
dc.date.accessioned2017-04-24T10:12:45Z
dc.date.available2017-04-24T10:12:45Z
dc.date.issued2017
dc.identifier.isbn978-951-39-7005-5
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1695164
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/53657
dc.description.abstractArkkitehti Arto Sipisen suunnittelemat neljä Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen rakennusta ovat edustava esimerkki 1970- luvun yliopistorakentamisesta. Niistä pystyy tulkitsemaan oman aikakautensa rakentamisen ihanteet ja vaikutteet. Tällaisia ovat olleet muun muassa pyrkimys tehokkaaseen ja taloudelliseen rakentamiseen. Sipisen suunnittelemat rakennukset edustavat myös Jyväskylän yliopiston oppihistorialle tärkeätä kasvuvaihetta. Laajemmassa kulttuurihistoriallisessa merkityksessä rakennukset voidaan kytkeä 1960-luvulla alkaneeseen korkeakoulujen muutosvaiheeseen, jonka tavoitteena oli synnyttää koko Suomen kattava yliopistojärjestelmä. Tämä tarkoitti myös erittäin vilkasta rakentamisvaihetta yliopistorakentamiselle Suomessa. Sipisen Seminaarinmäen rakennuksissa on myös piirteitä, joita ei yleensä nosteta esille 1970-luvun arkkitehtuurin yhteydessä. Tärkeimpänä näistä on ollut pyrkimys sopeuttaa rakennukset Seminaarinmäen aikaisempiin rakennuskerroksiin: 1880-luvun seminaarirakennuksiin ja 1950- luvulta lähtien Alvar Aallon suunnittelemiin rakennuksiin. Tämä näkyy rakennusten mittakaavassa ja sijoittelussa suhteessa vanhoihin rakennuksiin sekä julkisivujen materiaaleissa. Rakennusten sovittaminen vanhoihin Seminaarinmäen rakennuksiin onkin tehty sovittamalla konstruktivistisen arkkitehtuurin periaatteet rakennusten ympärillä olevaan ympäristöön. Konstruktivistisen arkkitehtuurin periaatteiden mukaisesta rakenteet määrittelevät julkisivujen struktuurin. Erityisesti kiinnitettiin huomiota rakenteiden mittasuhteisiin. Julkisivujen jäsentelyssä rakennuksille tärkeinä yksityiskohtina voidaan pitää: • Käsin muurattua tiiliverhousta • Harmaata sokkelia, joka on osittain betonielementeistä ja osittain sileävaluna toteutettu • Rakenteiden yksityiskohtien mittasuhteita toisiinsa nähden esim. siniset pellitykset • Ikkunoiden sijoittelua julkisivuun sekä niiden mallia ja väritystä • Paloportaita ja niihin liittyviä rakenteita Sisätilojen osalta rakennuksille leimallisia yksityiskohtia ovat värimaailma ja säilynyt alkuperäiskalustus, joka on sovitettu talojen arkkitehtuuriin. Nämä huonekalut olisi myös hyvä tulevaisuudessa inventoida. Rakennuksissa on käytetty rakennusjärjestelmää joka perustuu 7,2 metrin moduulimittaan. Sisätilojen jäsennyksessä on käytetty tämän rakennusjärjestelmän mukaisia tyyppihuoneita. Useimmiten tärkeimmät tilat on sijoitettu kerroksen nurkkiin. Myös konstruktivistiselle arkkitehtuurille tyypillisesti erilaisten tilojen käyttötarkoitusta on viestitty avoimin ja suljetuin seinäpinnoin. Tässä rakennushistoriaselvityksessä mukana olleet Kirjasto, Hallinto, Athenaeum ja Musica ovat sisätiloiltaan säilyneet vaihtelevasti. Julkisivujen osalta rakennuksissa on tehty vain pieniä muutoksia ja niitä voidaankin pitää hyvin säilyneinä. Athenaeum-rakennuksessa ei ole tehty isompaa peruskorjausta rakennuksen valmistumisen jälkeen vuonna 1976. Tästä syystä se on sisätiloiltaan lähellä alkuperäistä asuaan. Suurimmat muutokset koskevat toisen kerroksen värimaailmaa ja kolmannen kerroksen entistä kirjastotilaa. Musica rakennuksessa on tehty enemmän korjaustoimenpiteitä, joista erityisesti kellarikerroksen muutoksia voidaan pitää merkittävinä. Kokonaisuutena Musica on kuitenkin säilyttänyt hyvin arkkitehtonisen ilmeensä. Kirjaston sisätiloissa on tehty paikoitellen merkittäviä sisäisten toimintojen järjestelyjä mutta yleisilmeeltään rakennusta voidaan pitää hyvin säilyneenä. Muutokset on tehty talon arkkitehtuuri huomioiden. Hallinnossa tilajärjestelyjä on tehty enemmän. Tiloja on siinä muutettu kaikissa kerroksissa. Parhaiten ilmeensä on säilyttänyt rakennuksen kolmas kerros. Ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa on ollut useita muutosvaiheita. Neljännen kerroksen muutoksen koskevat lähinnä tilassa olleen ison neuvotteluhuoneen kohtaa. Kaikista kerroksista on poistettu kokolattiama tot, jolloin värimaailmaa on muuttunut vaaleampaan suuntaan. Tiivistettynä Kirjaston, Hallinto, Athenaeumin ja Musican sisätilojen arkkitehtuurille tärkeinä ominaispiirteinä voidaan pitää: • Sisätilojen jäsennyksessä on käytetty rakennusjärjestelmän mukaisia tyyppihuoneita. Tilojen käyttötarkoitusta on viestitetty avoimin ja suljetuin seinäpin noin. • Käytettyjä sisustusvärejä: Kirjasto ja Hallintorakennuksessa pääväreinä ovat keltainen, valkoinen ja musta. Atheneumissa ja Musicassa sininen, punainen, musta ja valkoinen väri. • Ajalle tyypillisiä pintamateriaaleja • Alkuperäisen sisustussuunnitelman mukaista kalustusta, jota on säilynyt runsaasti kaikissa rakennuksissa. Jokainen eri aikakausina yliopistoalueelle tehty rakennus edustaa oman aikansa ihanteita ja päämääriä. Arkkitehti Arto Sipisen suunnittelemat neljä rakennusta ovatkin hyvä esimerkki oman aikakautensa rakentamisesta ja niiden takana olleista periaatteista. Tärkeänä osana oli rationaalisen rakennusjärjestelmän käyttö sekä pyrkimys rakennusten anonyymisyyteen ja helppoon muunneltavuuteen. Rakennukset on huomioitu osana valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Seminaarinmäen yliopistoaluetta. Ne ovatkin osa rakennuskokonaisuutta, joka edustaa yli sadan vuoden jakson oppihistoriallista kehitystä Suomessa. Samalla ne ovat myös edustava esimerkki konstruktivistisesta arkkitehtuurista 1970-luvulta.
dc.format.extent1 verkkoaineisto (97 sivua)
dc.language.isofin
dc.publisherJyväskylän yliopisto, museo
dc.relation.ispartofseriesJyväskylän yliopiston tiedemuseon julkaisuja
dc.subject.otherJyväskylän yliopiston kirjasto
dc.subject.otherJyväskylän yliopisto
dc.titleKirjasto, Hallintorakennus, Athenaeum, Musica : rakennushistoriaselvitys, Jyväskylän yliopisto, Seminaarinmäki
dc.title.alternativeRakennushistoriaselvitys Kirjasto, Hallintorakennus, Athenaeum, Musica
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-7005-5
dc.relation.issn2342-8813
dc.relation.numberinseries32
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.subject.ysokulttuurihistorialliset rakennukset
dc.subject.ysorakennussuojelu
dc.subject.ysorakennushistoria
dc.subject.ysorakennukset
dc.subject.ysokirjastorakennukset
dc.subject.ysoyliopistokirjastot
dc.subject.ysotoimistorakennukset
dc.subject.ysoyliopistot
dc.subject.ysohistoria
dc.subject.ysoJyväskylä


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record