Les noms propres et leurs allusions dans la traduction française de

Abstract

Tutkimuksen aiheena ovat käännösstrategiat ja niiden käyttö Kari Hotakaisen Juoksuhaudantien (2002) ranskankielisessä käännöksessä Rue de la Tranchée (2005). Tutkimme, mitä strategioita kääntäjä Anne Colin du Terrail on käyttänyt kääntäessään teoksessa esiintyvät erisnimialluusiot ranskaksi. Tarkoituksenamme oli selvittää missä määrin kääntäjä on käyttänyt erisnimialluusioiden eri käännösstrategioita: säilyttämistä, korvaamista ja poistamista. Näiden strategioiden käyttömäärien pohjalta selvitimme, onko teos käännetty kotouttaen vai vieraannuttaen. Kotoutettu käännös häivyttää merkit siitä, että kyseessä on käännös. Vieraannuttaminen taas tarkoittaa vierasperäisten asioiden jättämistä tekstiin, jotta lukija voi tutustua vieraaseen kulttuuriin teoksen kautta. Tutkimuksen ja käännösstrategioiden jaottelun pohjana käytimme Ritva Leppihalmeen teosta Culture Bumps: An empirical approach to the translation of allusions (1997). Tutkimuksemme on korpustutkimus, jossa käytimme apuna kontrastiivista analyysia eri strategioiden löytämiseksi ja erottelemiseksi aineistostamme. Tutkimuksen teoriaosuudessa perehdytään intertekstuaalisuuteen sekä käännöstieteeseen, erityisesti kulttuurieroista johtuviin käännösongelmiin. Tutkimuksemme osoitti, että Juoksuhaudantie on käännetty vieraannuttaen. Käännöksessä esitellään suomalaista kulttuuria ranskankielisille lukijoille. 80% teoksen sisältämistä erisnimialluusioista on säilytetty käännöksessä. Näistä suurin osa on kansainvälisesti tunnettuja henkilöitä sekä suomalaisia julkimoja ja organisaatioita, joiden merkitys on pääteltävissä tekstistä. Noin 18% erisnimialluusioista on poistettu, mutta vain kolme kokonaan; muut on korvattu substantiiveilla. Poistetut erisnimialluusiot ovat suomalaisia tuotteita, henkilöitä ja paikkoja, jotka ovat ranskalaisille lukijoille tuntemattomia. Alle 3% tapauksista on käytetty korvaamista käännösstrategiana. Tutkimuksemme aineisto oli erittäin pieni ja jatkotutkimuksissa voitaisiin laajentaa aihetta myös muihin kuin erisnimialluusioihin sekä eri kirjailijoiden ja eri kirjallisuuden lajien teoksiin. Mielenkiintoista olisi myös tutkia, miten lukijat reagoivat eri käännösstrategioiden käyttöön eri teoksissa.