Vanhempien osallistuminen varhaisnuorten kotitehtävien tekemiseen ja siihen yhteydessä olevat tekijät

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin miten, kuinka paljon ja kenen aloitteesta vanhemmat osallistuvat kuudesluokkalaisten lastensa kotitehtävien tekemiseen. Tarkastelun kohteena oli myös se, onko lapsen taitotasolla ja lapsen opiskelussa kokemilla vaikeuksilla yhteyttä siihen, kuinka paljon vanhempi osallistuu. Tämän lisäksi tarkasteltiin, selittävätkö vanhemman koulutus, lapsen koulumenestys, lapsen itsesäätelyn pulmat sekä tehtävää välttelevä toiminta vanhemman osallistumisen laatua (autonomian tukeminen ja psykologinen kontrolli). Tämän lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, onko äidin omilla oppimisen pulmilla yhteyttä osallistumiseen ja siihen miten hän kokee kotitehtäviin osallistumistilanteet (positiiviset ja negatiiviset tunteet). Tutkimus on osa syksyllä 2013 käynnistynyttä TIKAPUU – Alakoulusta yläkouluun tutkimushanketta, jossa seurataan keskisuomalaisia kuudennen luokan oppilaita heidän siirtyessä alakoulusta yläkouluun. Tämän tutkimuksen aineisto koostuu kuudennen luokan oppilaille (n = 607) esitettyihin lukemisen ja matematiikan testeihin sekä kyselylomakkeeseen. Vanhempien aineisto (n = 455) perustuu kuudesluokkalaisten oppilaiden vanhemmille syksyllä 2014 esitettyyn kyselyyn. Tarkasteltaessa osallistumisen määrää, vanhemmat raportoivat osallistuvansa kotitehtävien tekemiseen eniten auttamalla lasta kokeisiin valmistautumisessa. Eniten vanhemmat raportoivat osallistuvansa vieraiden kielten kotitehtävien tekemiseen. Vähiten vanhemmat raportoivat osallistuvansa lukemiseen/ kirjoittamiseen liittyvien kotitehtävien tekemiseen auttamalla ja valvomalla kotitehtävien tekemistä. Tarkasteltaessa lapsen kokemien pulmien yhteyttä vanhemman osallistumiseen, havaittiin, että lapsen taitotaso ja koetut vaikeudet eri oppiaineissa olivat yhteydessä vanhemman osallistumisen määrään. Tutkimuksessa havaittiin myös, että mitä heikompi koulumenestys lapsella oli sekä mitä enemmän lapsella esiintyi tehtävien välttelyä ja itsesäätelyn pulmia, sitä enemmän vanhempi käytti psykologista kontrollia osallistuessaan kotitehtävien tekemiseen. Toisaalta mitä vähemmän lapsella esiintyi tehtävien välttelyä, sitä enemmän vanhempi käytti autonomian tukemista osallistuessaan kotitehtävien tekemiseen. Tarkasteltaessa oppimisen pulmien ja tunteiden välistä suhdetta, havaittiin, että ne äidit, jotka raportoivat kokeneensa vaikeuksia lukemisessa ja/ tai kirjoittamisessa kokivat myös enemmän negatiivisia tunteita kotitehtävätilanteissa verrattuna äiteihin, jotka eivät kokeneet vaikeuksia lukemisessa ja/ tai kirjoittamisessa. Toisaalta ne äidit, jotka raportoivat kokeneensa vaikeuksia matematiikassa tai laskemisessa kokivat myös enemmän negatiivisia tunteita sekä osallistuivat kotitehtävien tekemiseen muita äitejä useammin auttamalla ja valvomalla kotitehtävien tekemistä. Jatkossa olisi syytä tarkastella pitkittäistarkasteluilla osallistumisessa mahdollisesti tapahtuvaa muutosta sekä huomioida myös lapsen kokemus vanhemman osallistumisesta. Huomion kiinnittäminen myös vanhemman omiin oppimisen pulmiin on tärkeää, sillä tämä tutkimus osoitti sillä olevan merkitystä vanhemman osallistumisen kannalta.