Perheväkivaltaa kokeneen lapsen identiteettikertomukset
Ammatillinen lisensiaatintutkimukseni käsittelee väkivaltaa kokeneiden lasten identiteettikertomuksia.
Tutkimuksen tavoitteena on lisätä sosiaalityön ja muun ammatillisen työn
piirissä ymmärrystä perheväkivallan vaikutuksista lapsiin ja tuoda esille lasten perheväkivaltakokemuksia
lasten omalla äänellä. Näkökulmana tutkimuksessa on narratiivisen identiteetin
näkökulma: millaista identiteettiä lapsi ilmentää sekä perheväkivaltaa koskevassa
kertomisessaan että kertoessaan muusta elämästään. Tavoitteena on tutkia perheväkivallan
vaikutuksia lapsen identiteettiin ja sitä, onko väkivaltakertomuksissa esiin tuleva identiteettikertomus
valtakertomus myös muissa konteksteissa.
Tutkimuksen aineisto koostuu neljän 7-12-vuotiaan lapsen yhteensä 10 haastattelukerrasta.
Aineiston analyysi on tehty narratiivisin menetelmin, sekä narratiivisella sisällön analyysillä
että kertomusten muodon ja sisällön analyyseillä. Tutkimus paikantuu narratiivisen tutkimuksen
lisäksi väkivalta- ja lapsinäkökulmaiseen tutkimukseen.
Lasten kertomuksissa perheväkivallasta yksi tutkimustulos oli kertomattoman tarinan mukanaolo:
kaikilla lapsilla oli haastatteluissa kohtia ja aikoja, jolloin he eivät kertoneet väkivallasta
kotona. Myös perheistä kerrottujen tarinoiden monimuotoisuus oli merkittävää;
perhe ei ole väkivaltaperheessäkään elävälle lapselle vain väkivallan ja ikävien tapahtumien
areena. Nämä asiat tulee huomioida lasten väkivalta-auttamistyössä.
Perheväkivaltakertomusten analyysi identiteettikertomuksina tuotti kolme lapsen erilaista
identiteettiä. Olen nimennyt ne näkymättömän lapsen identiteetiksi, haavoitetun lapsuuden
kapinoijan identiteetiksi sekä helpon lapsen identiteetiksi. Lasten toimijuus ja tunteet liittyen
väkivaltatilanteisiin olivat analyysissa keskeiset tekijät. Kaikkia identiteettejä voi nimittää
haavoitetun lapsuuden identiteeteiksi ja ne sisältävät riskejä lapsen tunne-elämän tai
itsenäistymisen kehitykselle. Analysoin lasten muiden elämänalueiden kertomuksia myös
identiteettikertomuksina, ja tuloksena oli, että osassa kertomuksia näkyi lasten kokema
perheväkivalta, eli väkivallan vaikutus näkyi laajemmin lapsen sosiaalisessa identiteetissä.
Kaikilta lapsilta löytyi kuitenkin myös kertomuksia, joissa oli nähtävissä käänne tai muutos,
ja lapsen kertomus ilmensi toisenlaista, rakentavampaa, identiteettiä ja selviytymistä.
Ammatillisissa käytännöissä tulisi pystyä huomioimaan väkivallan vaikutukset lapseen ja
huomaamaan lapsen yksilöllinen avun tarve.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Lisensiaatintyöt [515]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Lapsen perheessä kokema henkinen väkivalta ja sen tunnistaminen sosiaalityössä
Siltaoja, Jonna (2022)Tämän kirjallisuuskatsauksena toteutetun kandidaatintutkielman tarkoitus on selvittää, mitä on lapsen perheessään kokema henkinen väkivalta ja miten se voidaan tunnistaa sosiaalityössä. Tutkielman aineistona toimivat ... -
The Clip Approach : A Visual Methodology to Support the (Re)Construction of Life Narratives
Talsi, Riikka; Laitila, Aarno; Joensuu, Timo; Saarinen, Esa (SAGE Publications, 2021)Major life changes may cause an autobiographical rupture and a need to work on one’s narrative identity. This article introduces a new qualitative interview methodology originally developed to facilitate 10 prostate cancer ... -
Opettajan kertova mieli : merkitykselliset kokemukset ja opettajaidentiteetin kehittyminen pitkän uran tehneiden luokanopettajien tarinoissa
Sundberg, Reetta (2024)Tarinat opettajan uran varrelta välittävät kiinnostavaa tietoa niin luokkahuonearjesta, oppimisesta sekä kasvatuksesta, mutta myös laajemmin yhteiskunnasta ja sen jatkuvasta muutoksesta. Opettajien tarinat ovat vahvasti ... -
Teaching is a Story Whose First Pages Matters : Four Type Narratives From The Beginning of a Teaching Career
Meriläinen, Merja; Piispanen, Maarika (KURA Education & Publishing, 2022)From a broad perspective, the entire time spent in teacher training can be characterized as a period of professional growth. Specific professional growth and development are realized when the students enter the advanced ... -
Striving to be “normal” : exploring identity and positioning in the narratives of a migrant woman living in Finland
Pratesi, Elisa (2021)This case study investigates the identity of an Afghan migrant woman who recently arrived in Finland, and the ways societal normative beliefs about immigration and integration in Finland are revealed in her narratives. ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.