Show simple item record

dc.contributor.advisorLiukkonen, Jarmo
dc.contributor.authorSchmid, Jan Oliver
dc.date.accessioned2017-03-22T10:58:23Z
dc.date.available2017-03-22T10:58:23Z
dc.date.issued2017
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1688068
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/53345
dc.description.abstractSchmid, J. 2017. Itsemääräämisteorian empiirinen testaaminen nuorilla huippujääkiekkoilijoilla. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 78 s., 8 liitettä. Tutkimuksen tarkoitus oli testata itsemääräämisteorian (IMT; Ryan & Deci 2017) ekologista validiteettia suomalaisten B-SM huippujääkiekkoilijoiden keskuudessa. Yhtenä tavoitteena oli selvittää pelaajien psykologisten perustarpeiden tyydyttäminen ja jääkiekkoharrastukseen liittyvän motivaation eri muodot sekä heidän viihtymisensä ja intentionsa tasot. Toisena tavoitteena oli tarkastella psykologisten perustarpeiden tyydyttämisen, motivaation eri ulottuvuuksien, viihtymisen ja intention välisiä yhteyksiä. Koska tutkimuksessa käytetty suomenkielinen psykologisten perustarpeiden tyydyttämisen mittari sekä suomenkielinen liikuntamotivaatiomittari eivät ole tulleet aiemmin käytetyiksi suomalaisessa nuorisourheilukontekstissa, oli tutkimuksen kolmantena tavoitteena testata näiden mittareiden validiteettia ja reliabiliteettia. Aineiston keruu tapahtui syksyllä 2013. Tutkimukseen osallistujat (n=265) olivat 14-17 -vuotiaita, suurin osin vuonna 1996 syntyneitä jääkiekkoilijoita Suomen B-SM sarjan 12:sta liiga-joukkueorganisaatioiden joukkueista. Liikuntamotivaatiomittarina käytettiin Professori Jarmo Liukkosen asiantuntijaryhmineen suomenkieliseksi kääntämää ja jääkiekkoon sopivaksi muokkaamaa Pelletierin ym. (2013) Sport Motivation Scale II - mittaria. Pelaajien psykologisten perustarpeiden tyydyttäminen mitattiin Professori Liukkosen asiantuntijaryhmineen suomenkieliseksi kääntämällä sekä urheiluharjoituksiin sopivaksi muokkaamalla Gagnén (2003) Basic Need Satis-faction in General Scale - mittarilla. Pelaajien viihtymistä harjoituksissa mitattiin Scanlanin (1993) Enjoyment in Sport -mittarin suomenkielisellä versiolla, jonka neljä väittämää Taruvuori ja Parkkola (2015) yhdessä Professori Liukkosen kanssa muokkasivat jääkiekkoharjoituksiin sopiviksi. Pelaajien intentiota mitattiin kolmella väittämällä, jotka Taruvuori ja Parkkola (2015) muokkasivat suomenkieliseksi perustuen Ajzenin (1991) teoriaan intentiosta: Theory of Planned Behavior. Mittareiden luotettavuutta analysoitiin eksploratiivisen faktorianalyysin, Cronbachin alfa -kertoimen ja Pearsonin tulomomenttikorrelaation avulla. Sekä psykologisten perustarpeiden tyydyttämisen mittarin että liikuntamotivaatiomittarin faktorivaliditeetti ei vastannut täysin niiden teoreettista rakennetta. Psykologisten perustarpeiden tyydyttämisen mittarin koettu autonomia- aladimension reliabiliteetti oli alhainen, minkä vuoksi se jätettiin analyyseistä pois. Pelaajat kokivat harjoituksissa sekä korkeaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta että pätevyyttä. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kokemukset olivat kuitenkin korkeampia. Pelaajien motivaatiossa korostui harjoituksissa eniten sisäinen motivaatio ja identifioitu säätely ja he viihtyivät varsin hyvin harjoituksissa. Pelaajilla oli keskimäärin myös vahva intentio jatkaa pelaamista aktiivisesti. Koettu sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja pätevyys olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä korkeaan sisäiseen motivaatioon sekä alhaiseen ulkoiseen säätelyyn ja amotivaatioon. Koettu pätevyys oli perustarpeista kaikkiin motivaatiomuotoihin nähden eniten yhteydessä oleva tekijä. Voimakkaimmin viihtymistä ennustivat positiivisesti sisäinen motivaatio sekä sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja negatiivisesti amotivaatio. Myös pakotettu säätely korreloi viihtymiseen positiivisesti tilastollisesti merkitsevästi. Korkea kontrolloidun motivaation taso ei osoittautunut esteeksi viihtymiselle, jos samaan aikaan myös autonominen motivaatio oli korkealla tasolla. Amotivaatio oli vahvin intentioon vaikuttava motivaation muoto ja yhteys oli negatiivinen. Perustarpeiden tyydyttäminen ennusti positiivisesti motivaation korkeampaa autonomisuustasoa, joka vuorostaan oli positiivisesti yhteydessä sekä viihtymiseen että intentioon. Tutkimuksen tulokset tukivat IMT:n ekologista validiteettia suomalaisten nuorten huippujääkiekkoilijoiden keskuudessa. Psykologisten perustarpeiden tyydyttämisen mittarin ja liikuntamotivaatiomittarin luotettavussongelmiin liittyen olisi kuitenkin tarpeellista muokata kyseiset mittarit niiden validiteetin ja reliabiliteetin parantamiseksi ja testata IMT:aa optimoiduilla mittareilla vielä edelleen.fi
dc.description.abstractSchmid, J. 2017. Empirical testing of the Self-Determination Theory among youth elite ice hockey players. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis, 78 pp., 8 appendices. The aim of this study was to test the ecological validity of the Self-Determination Theory (SDT; Ryan & Deci 2017) among Finnish top level junior ice hockey players. The first goal of the study was to investigate the satisfaction of the players’ basic psychological needs and their lev-els of different types of motivation regarding training as well as their levels of enjoyment during training and their intention to continue playing in the future. The second goal was to examine the connections between the players’ need satisfaction, different types of motivation, enjoyment and intention. Since the Finnish versions of the Basic Need Satisfaction Scale and the Sport Mo-tivation Scale, which were used in this study, haven´t been applied before in the context of Finn-ish youth sport, the third goal of the study was to test the validity and the reliability of these scales. The data for the study was collected in spring 2013. The study’s participants (n=265) were 14-17-year-old Finnish top level junior ice hockey players from 12 clubs of the highest Finnish B-Junior Hockey League. The players were mainly born in 1996. The players’ sport motivation was measured with a Finnish version of the Sport Motivation Scale II (Pelletier et al. 2013), which Professor Jarmo Liukkonen and a team of experts translated from English to Finnish and adapted to ice hockey practices. The players’ need satisfaction was measured with a Finnish version of the Basic Need Satisfaction in General Scale (Gagné 2003), which Professor Liukko-nen and a team of experts also translated from English to Finnish and transformed to ice hockey practices. The measurement of the players’ enjoyment level was carried out with a Finnish ver-sion of Scanlan´s (1993) Enjoyment Scale, whose 4 items were adapted to ice hockey practices by Taruvuori and Parkkola (2015) with the help of Professor Liukkonen. The players’ intention was analysed using 3 items, which Taruvuori and Parkkola (2015) modified based on the Theo-ry of Planned Behaviour (Ajzen 1991). The validity and reliability of all scales were tested through factor analysis, Cronbach’s Alpha coefficients and Pearson’s product-moment correla-tion. The factor validity of the Basic Need Satisfaction Scale as well as the factor validity of the Sport Motivation Scale, didn´t respond fully to their theoretical structure. The reliability of the Basic Need Satisfaction Scale’s autonomy- sub-dimension was low, for which reason this par-ticular sub-dimension was excluded from the analyses. The players perceived high levels of social relatedness and competence. Their experiences of social relatedness were nevertheless higher. The players’ motivation for training consisted most-ly of intrinsic motivation and identified regulation. Overall, the players expressed high levels of enjoyment and displayed high levels of intention. Perceived social relatedness and competence were found to be correlated with high intrinsic motivation, low external regulation and low amo-tivation. Perceived competence was the strongest predictor for all types of motivation. Intrinsic motivation and perceived social relatedness had the strongest positive impact on enjoyment. Introjected regulation had a weaker yet still significant positive correlation with enjoyment. Amotivation had the strongest negative influence on enjoyment. A high level of controlled moti-vation did not appear to have a negative influence on enjoyment, as long as a strong autono-mous motivation was also present. Of all types of motivation, amotivation exhibited the strong-est (negative) influence on intention. Satisfaction of basic needs predicted a higher level of au-tonomous motivation, which in turn was positively correlated to enjoyment and intention. The ecological validity of the SDT among Finnish junior top level ice hockey players was well supported by the results of this study. Nonetheless, it is necessary to further optimize the Basic Need Satisfaction Scale and the Sport Motivation Scale to overcome the problems with the factor validities of these scales and then retest the SDT based on these optimizations to check for fur-ther reliability improvements. Key words: youth, ice hockey, self-determination theory, psychological basic needs, autono-mous motivation, controlled motivation, enjoyment, intentionen
dc.format.extent1 verkkoaineisto (104 sivua)
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.othernuoret
dc.subject.otherjääkiekko
dc.subject.otheritsemääräämisteoria
dc.subject.otherpsykologiset perustarpeet
dc.subject.otherautonominen motivaatio
dc.subject.otherkontrolloitu motivaatio
dc.subject.otherviihtyminen
dc.subject.otherintentio
dc.titleItsemääräämisteorian empiirinen testaaminen nuorilla huippujääkiekkoilijoilla
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201703221728
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikuntakasvatuksen laitosfi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineLiikuntapedagogiikkafi
dc.contributor.oppiainePhysical Education Teacher Educationen
dc.date.updated2017-03-22T10:58:24Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi502
dc.subject.ysonuoret
dc.subject.ysojääkiekko
dc.subject.ysoautonomia
dc.subject.ysomotivaatio
dc.subject.ysoperustarpeet
dc.subject.ysoviihtyvyys
dc.subject.ysointentio


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record