Jalkojen voima, iskun voima ja melonnan ajoitus nuorilla ja kokeneilla melojilla melontaergometrissa
Haverinen, Mikko (2017). Jalkojen voima, iskun voima ja melonnan ajoitus nuorilla ja kokeneilla melojilla melontaergometrissa. Liikuntabiologia, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. Biomekaniikan Pro gradu -tutkielma, 63 s.
Melonta on monipuolinen laji, jossa urheilijalta vaaditaan kestävyysominaisuuksia, hyvää voimantuottoa ja teknisiä ominaisuuksia. Melonnassa eteenpäinvievä voima tuotetaan melan iskun avulla, ja iskun voima on tärkeä tekijä onnistuneessa melontasuorituksessa sen vaikuttaessa kajakin kiihtyvyyteen ja täten menestykseen kilpailuissa. Melontasuorituksessa voimantuotto aloitetaan jalkatyöllä, ja voima välitetään keskivartalon avulla ylävartalolle iskun suorittamista varten. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nuorten melojien sekä kokeneempien ja menestyksekkäämpien melojien välisiä biomekaanisia eroja ergometrimelonnassa maksimaalisen, 40 sekunnin suorituksen aikana iskun voiman, jalkatyön voiman ja melonnan ajoituksen osalta. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin melontasuorituksen eri muuttujien, erityisesti jalkatyön ja iskun voiman välisiä yhteyksiä.
Tutkimukseen osallistui 9 koehenkilöä. Heidät jaettiin kahteen ryhmään: kokeneisiin (K, N=5), jotka olivat maajoukkue -tai haastajaryhmän melojia (ikä 22,8 ± 2,5 vuotta) ja nuoriin (N, N=4), jotka olivat akatemiamelojia (ikä 16 ± 1,8 vuotta). Koehenkilöt suorittivat maksimaalisen 40 sekunnin suorituksen melontargometrissa. Jalkatyön ja iskun voimaa mitattiin voima-antureilla. Suorituksista analysoitiin iskujen lukumäärä, iskun ja jalkatyön maksimivoimat ja impulssit, iskujen kokonaisimpulssi ja aikaerot iskun ja jalktyön voimantuoton alkujen välillä (Int_Fstart) sekä iskun ja jalkatyön maksimivoimantuoton välillä (Int_Fpeak). Tulosten perusteella iskujen lukumäärä (K: 83,6 ± 2,5 iskua/40s ja N: 70,3 ± 5,4 iskua/40s, p = 0,002), iskun maksimivoima (K: 272, 8 ± 27,5 N ja N: 198,1 ± 35,5 N, p = 0,009) sekä iskujen kokonaisimpulssi 40 sekunnin suorituksen aikana (K: 3949 ± 105 Ns ja N: 2918 ± 222 Ns, p = 0,001) olivat merkitsevästi suuremmat kokeneiden ryhmällä. Jalkatyön impulssi (N: 197,4 ± 35,5 Ns ja K: 154,7 ± 13,7 Ns, p = 0,028) ja Int_Fstart (N: 0,093 ± 0,015 s ja K: 0,047 ± 0,026 s, p = 0,017) olivat merkitsevästi suuremmat nuorten ryhmällä. Int_Fstart:n ja iskujen lukumäärän (r = -0,906, p = 0,001) sekä Int_Fstart:n ja iskujen kokonaisimpulssin (r = -0,693, p = 0,039) välille löytyi merkitsevä negatiivinen korrelaatio koko otoksella. Jalkatyön ja iskun voimamuuttujien välille ei löytynyt merkitseviä korrelaatioita.
Tutkimuksen tärkeimmät johtopäätökset olivat: 1) Nuoret melojat häviävät kokeneille melojille iskun maksimivoimantuotossa. 2) Jalkatyön huippuvoima tai impulssi ei niinkään ole ratkaiseva tekijä suuremman iskun voiman saavuttamisessa, vaan vähempikin voimantuotto riittää. 3) Nuorten melojien Int_Fstart oli pidempi, mikä saattaa vaikuttaa negatiivisesti iskutiheyteen. Jalkatyön voimantuoton aikaisempi aloitus nuorilla ei myöskään auttanut suuremman iskun voiman saavuttamisessa. 4) Iskujen lukumäärä sekä iskujen kokonaisimpulssi olivat suuremmat kokeneilla melojilla, mikä kertoo suorituksen paremmasta kokonaistehosta.
...
Haverinen, Mikko (2017). Leg Force, Stroke Force and Timing of Paddling in Experienced and Young Paddlers on a Kayak Ergometer. Biology of Physical Activity, Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä. Master's thesis, 63p.
Kayak paddling is a diverse sport demanding endurance characteristics, force production and technical skills. In kayak paddling the force is produced by forward stroke and it is an important factor in succesful paddling performance as it contributes to kayak's acceleration and, thus, to the success in competition. In kayak paddling the force production is started by leg work and the force is transmitted by trunk to upper body to perform the stroke. The purpose of this study was to find out the biomechanical differences in 40-second maximal kayak ergometer performance between experienced and young paddlers. Also connections between different variables in kayak paddling performance were studied.
Nine subjects took part of this study. They were divided into two groups: experienced paddlers (E, N=5), who were paddling at national team level or at challenge group level (age 22,8 ± 2,5 years) and young paddlers (Y, N=4), who were academy level paddlers (age 16 ± 1,8 years). The subjects performed a maximal 40-second test in the kayak ergometer. The forces were measured with force transducers. Stroke rate, maximal forces and impulses of the stroke and the leg work, a total impulse of the strokes, a time interval between the start of leg and stroke force production (Int_Fstart) and a time interval between the maximal value of leg and stroke force (Int_Fpeak) were analysed. Sroke rate (E: 83,6 ± 2,5 strokes/40s and Y: 70,3 ± 5,4 strokes/40s, p = 0,002), peak stroke force (E: 272, 8 ± 27,5 N and Y: 198,1 ± 35,5 N, p = 0,009) and total stroke impulse in 40second performance (E: 3949 ± 105 Ns and Y: 2918 ± 222 Ns, p = 0,001) were significantly greater with the group of experienced paddlers. Leg impulse (Y: 197,4 ± 35,5 Ns and E: 154,7 ± 13,7 Ns, p = 0,028) and Int_Fstart (Y: 0,093 ± 0,015 s and E: 0,047 ± 0,026 s, p = 0,017) were significantly greater with the group of young paddlers. Significant negative correlations were found between Int_Fstart and stroke rate (r = -0,906, p = 0,001) and between Int_Fstart and total stroke impulse (r = -0,693, p = 0,039). There were no significant correlations between the leg force and the stroke force variables.
Main conclusions of this study were: 1) Experienced paddlers had better peak stroke force production. 2) The peak force or the impulse of leg work is not crucial factor to achieve high stroke force. 3) Int_Fstart of the young paddlers was longer which may affect negatively to the stroke rate. Also the early timing of the leg work with young paddlers did not help them to achieve greater stroke force or impulse than experienced paddlers. 4) Stroke rate and the total stroke impulse were greater with the experienced paddlers which indicates better total power of the performance.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29566]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Voimaharjoittelun vaikutukset lonkkamurtuman kokeneilla ikääntyneillä : tarkastelussa lihasmassa ja tuoliltanousutesti
Vähä-Touru, Anne (2019)Lonkkamurtuma on yksi yleisimmistä ja vakavimmista ikääntyneiden kaatumistapaturmien seurauksista. Se aiheuttaa yksilölle merkittävää liikunta- ja toimintakyvyn heikentymistä. Yhteiskunnalle lonkkamurtumista aiheutuu ... -
Implisiittisen motorisen oppimisen vaikutus taidon kehittymiseen ja säilymiseen paineenalaisessa tilanteessa kokeneilla oppijoilla
Antonen, Sanni; Hellgren, Roy (2017)Antonen, S. & Hellgren, R. Implisiittisen motorisen oppimisen vaikutus taidon kehittymiseen ja säi-lymiseen paineenalaisessa tilanteessa kokeneilla oppijoilla. 2017. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, ... -
Toistovaran vaihtelun vaikutus voimaharjoittelun adaptaatioihin kokeneilla harjoittelijoilla
Niiranen, Henri (2023)Voimaharjoittelussa sarjojen suorittaminen uupumukseen asti ei välttämättä johda voiman tai lihaskoon osalta parempaan kehitykseen verrattuna protokolliin, joissa sarjojen lopetuspiste on kauempana uupumuksesta. Toistaiseksi ... -
The Effect of Paddle Stroke Variables Measured by Trainesense SmartPaddle® on the Velocity of the Kayak
Löppönen, Antti; Vänttinen, Tomi; Haverinen, Marko; Linnamo, Vesa (MDPI AG, 2022)1) Background: This study aimed to compare key variables of paddle stroke measured by a commercial Trainesense SmartPaddle® against the strain-gauge shaft and investigate how these variables are associated with the velocity ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.