Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien ylikoulutus Suomessa

Abstract

OECD-maissa keskimäärin joka kolmas maahanmuuttaja on ylikoulutettu. Ylikoulutus on yleisempää maahanmuuttajaväestössä kuin kantaväestössä. Ylikoulutus aiheuttaa ongelmia sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla, koska ylikoulutettu ei pääse hyödyntämään kaikkea inhimillistä pääomaansa työssään. Tässä pro gradu –tutkielmassa ylikoulutusta tarkastellaan taloustieteellis- ten teorioiden ja aiemman kansainvälisen kirjallisuuden pohjalta. Empiirisessä osassa tutkitaan korkeakoulutettujen maahanmuuttajien todennäköisyyttä olla ylikoulutettu eri taustatekijöiden suhteen.

Analyysin aineistona toimii Ulkoperäistä syntyperää olevien työ ja hyvinvointi –tutkimuksen sekä työvoimatutkimuksen aineisto vuodelta 2014. Aineisto sisältää tarkat tiedot maahanmuuttajien ulkomailla suorittamista tutkinnoista, mikä mahdollistaa maahanmuuttajien koulutuksen ja ylikoulutuksen luotettavan tarkastelun ensimmäistä kertaa. Aineistoon kuuluu 921 ulkomaalaistaustaista ja 4721 suomalaistaustaista henkilöä. Ylikoulutusta tarkastellaan aluksi subjektiivisten ja objektiivisten ylikoulutusasteiden avulla. Tämän jälkeen subjektiivisen ja objektiivisen ylikoulutuksen todennäköisyyttä mallinnetaan logistisella regressioanalyysillä.

Suomessa asuvasta maahanmuuttajaväestöstä 33 prosenttia on objektiivisesti ja 30 prosenttia subjektiivisesti ylikoulutettuja. Suomalaisväestön vastaavat luvut ovat 18 ja 16 prosenttia.Ero on todella suuri, etenkin kun huomioidaan maahanmuuttajaväestön suhteellisen korkea koulutustaso. Ylikoulutusasteet vaihtelevat paljon eri taustatekijöiden mukaan. Taustatekijöiden merkitsevyydessä ja vaikutusten suuruudessa on eroja subjektiivisen ja objektiivisen ylikoulutuksen välillä. Ylikoulutuksen todennäköisyyteen ovat voimakkaimmin yhteydessä koulutustaso, koulutusala ja taustamaa. Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ovat 36,2 prosenttia todennäköisemmin ylikoulutettuja, kuin ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet. Palvelualan tutkinnon suorittaneet ovat puolestaan 55,0 prosenttia todennäköisemmin ylikoulutettuja, kuin terveys- ja sosiaalialaa opiskelleet. EU-, ja Efta –maista tai Pohjois-Amerikasta tulleet maahanmuuttajat ovat vähemmän ylikoulutettuja kuin muut. Heihin verrattuna objektiivinen ylikoulutus on virolaistaustaisten joukossa 33,1 prosenttia ja afrikkalaistaustaisten joukossa 29,0 prosenttia todennäköisempää. Tulosten perusteella on selvää, että maahanmuuttajataustaisten ylikoulutus on yleisempää kuin suomalaisten. Erityisen riskiryhmän muodostavat alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet, virolaistaustaiset sekä yli 17 –vuotiaana Suomeen muuttaneet. Ylikoulutusta voitaisiin mahdollisesti vähentää panostamalla enemmän maahanmuuttajien työnhaun ohjaamiseen ja koulutustaustojen selvittämiseen.