3-vuotiaiden päiväkotilasten fyysinen aktiivisuus kotona : vanhempien arvioimana ja objektiivisesti mitattuna

Abstract

Fyysisellä aktiivisuudella on tärkeä rooli pienten lasten kasvussa ja kehityksessä. Vanhemmilla tai huoltajilla on suuri vastuu pienten lasten liikunnasta, koska etenkin viikonloppuisin lapset viettävät suurimman osan ajastaan kotona vanhempiensa kanssa. Liikunnallisesti aktiivinen vanhempi näkee yleensä vaivaa lapsensa liikkumisen eteen sekä rajoittaa lapsen viettämää aikaa passiivisten ajanviettotapojen parissa. Vanhempien koulutustaustalla on todettu olevan yhteys kouluikäisten lasten fyysisen aktiivisuuden määrään. Koska fyysisen aktiivisuuden myönteisistä vaikutuksista lapsen kasvulle ja kehitykselle on selvää tutkimusnäyttöä, on useissa maissa laadittu liikuntasuositukset. Tämän tutkimuksen aineiston keruuvaiheessa noudatettiin Suomessa vuonna 2005 julkaistuja liikuntasuosituksia, joiden mukaan lasten tulisi liikkua kaksi tuntia päivässä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten 3-vuotiaiden päiväkotilasten fyysistä aktiivisuutta kotona sekä sen subjektiivista arviointia. Tutkimus oli osa professori Marita Poskiparran johtamaa suomalaisten ja hollantilaisten 2–6-vuotiaiden lasten liikuntaaktiivisuus kotona ja päiväkodissa -tutkimushanketta. Tutkimuksessa vertailtiin objektiivisesti mitattua (ActiGraph GT3X) fyysistä aktiivisuutta lasten huoltajien tekemään kyselylomakkeella kysyttyyn arvioon lasten kokonaisaktiivisuudesta. Myös huoltajien kokemusta liikunnan tärkeydestä tutkittiin kyselylomakkeella. Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin elo-lokakuussa vuonna 2010. Aineistona käytettiin kiihtyvyysmittaridataa yhden viikonlopun päivän ajalta sekä kyselylomaketta, johon huoltajat olivat vastanneet. Tutkimukseen osallistui 14 vapaaehtoista päiväkotia keskisuomalaisesta kaupungista. Kyselyyn vastanneita huoltajia oli 147 ja validia kiihtyvyysmittaridataa saatiin 68 vuonna 2007 syntyneeltä lapselta (34 poikaa, 34 tyttöä). Aineiston kuvailuun käytettiin keskiarvoja, keskihajontoja ja prosenttiosuuksia. Tilastollisia eroavaisuuksia tutkittiin yksisuuntaisella varianssianalyysillä (ANOVA). Tulokset osoittivat, että suurin osa huoltajista yliarvioi lastensa fyysisen aktiivisuuden ja vauhdikkaiden leikkien määrät. Reilu kolmannes huoltajista arvioi määrät yhtä suuriksi kuin kiihtyvyysmittarilla mitatun fyysisen aktiivisuuden. Huoltajan kokemus liikunnan tärkeydestä ei ollut yhteydessä lasten runsaampaan fyysisen aktiivisuuden määrään. Korkeasti koulutettujen huoltajien lapset liikkuivat vähemmän kuin muun koulutustaustan omaavien huoltajien lapset. Yksikään tutkimuksen lapsista ei täyttänyt liikuntasuosituksen kahden tunnin fyysisen aktiivisuuden määrää. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella huoltajien tekemä subjektiivinen arvio 3-vuotiaiden lasten fyysisestä aktiivisuudesta erosi kiihtyvyysmittarilla mitatusta fyysisestä aktiivisuudesta.

Physical activity has an important role in the growth and development of young children. Parents or guardians have great responsibility for young children’s physical activity because they spend most of their time at home with their parents especially during weekends. Physically-active parent usually puts himself out for his child’s physical activity and restricts the time spent with passive entertainment. It has been shown that parent’s education has an influence on school aged children’s physical activity. Because physical activity has been shown to have a positive impact on children’s growth and development, several countries have published physical activity guidelines. The Finnish guidelines from 2005 that recommend two hours of physical activity per day were used in this study. The purpose of this study was to find out the physical activity of Finnish 3-year old preschool children in their home environment and the subjective assessment of it. The study was a part of Marita Poskiparta’s research project, Finnish and Dutch 2–6-year old children’s physical activity at home and at daycare. In this study, the assessment of children’s physical activity made by their parent or guardian was compared to the objectively measured physical activity. The guardian’s attitude towards sport was also studied. The data were collected between August and November in 2010. The accelerometer data from one weekend day was used with the questionnaire that the guardians answered to. As many as 14 day care centers from a city in central Finland volunteered to participate in this study. The questionnaire was answered by 147 guardians, and valid accelerometer data was obtained from 68 children born in 2007 (34 boys, 34 girls). Means, standard deviations, and percentages were used to describe data. Statistical differences were studied with one way ANOVA-test. The results show that most of the guardians overestimate their children’s physical activity and the amount of physically active play. More than third of the guardians assesses these amounts the same as the physical activity measured by accelerometer. The guardian’s experience of the importance of physical activity was not related to higher physical activity. The children of highly-educated guardians were not physically more active than children of guardians of other education. None of the children in this study met the two-hour-recommendation of physical activity. According to the results of this study the guardian’s subjective estimation of the physical activity of the 3-years-old children differed from the physical activity measured by the accelerometer.