Suoritusanalyysi painonnostossa

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena on 1) tutkia ja löytää kilpailumenestyksen kannalta tärkeimmät korrelaatiot levytangon dynamiikassa ja vartalon nivelkulmissa 2) testata, kehittää ja validoida edullinen suoritusanalyysimalli, jolla tekniikan ja levytangon muuttujien analysointi onnistuu lähes keneltä tahansa niin harjoitus- kuin kilpailutilanteessa sekä 3) toteuttaa case-study-harjoitustutkimus Varalan urheiluopistolle klusteriharjoittelusta ja sen akuuteista vaikutuksista huippupainonnostajan suorituskykyyn ja nostotekniikkaan.

Kilpailututkimuksessa nostajat jaettiin kahteen kategoriaan: mitalisteihin (N=43) ja ei-mitalisteihin (N=56), joita vertailtiin tilastollisesti. Kilpailumenestyksen ja suoritusanalyysin kannalta merkittävimmät tekijät ja avainindikaattorit ovat tämän tutkimuksen mukaan levytangon vertikaali- ja kokonaisteho suhteutettuna kehonpainoon (p=0,005 ja p=0,009) sekä kokonaisvoima (p=0,007). Lisäksi mitalistien levytangon nostokorkeus on keskimäärin 7,5 % alempana (p<0,001) ja vastaanotto tapahtuu keskimäärin 15,8 % pienemmällä lantion nivelkulmalla (p<0,001) verrattuna ei-mitalisteihin. Näin ollen kilpailumenestykseen tarvitaan myös hyvää ketteryyttä ja tasapainoa. Huomattavaa oli sekin, että lantion nivelkulman ojentuminen oli mitalisteilla keskimäärin 10,1 % hitaampi kuin ei-mitalisteilla. Tämän osalta voidaan vahvistaa teoria lantion nivelkulmanopeuden hidastumisesta kuorman kasvaessa. Harjoittelututkimuksen perusteella klusteriharjoitus parantaa dynaamisia voimantuotto-ominaisuuksia, oletettavasti Post Activation Potentation -ilmiön seurauksena.

Tämän tutkimuksen perusteella voidaan yleisesti todeta, että tempauksen veto- ja vastaanottovaiheen biomekaaniset perushaasteet ovat kuorman nostaminen mahdollisimman vertikaalisti noin 0,8–0,9 metrin korkeuteen ja syöksyminen levytangon alle noin 0,3–0,4 sekunnissa kädet lukittuina vastaanottamaan kuorma ennen sen tippumista. Kilpailumenestyksen kanssa korreloivat vahvasti vetovaiheen mekaaninen teho ja voima. Vetovaiheen onnistuminen vaatii yksilön voimantuoton kannalta optimaalista nostorytmiä, jossa kineettisen ketjun periaatteet toteutuvat. Vastaanottovaiheen onnistuminen vaatii ketteryyttä ja tasapainoa erityisesti syvässä kyykyssä, jossa alaraajojen nivelkulmat ovat pienet. Nostotekniikan harjoittelussa tulee huomioida yksilön ruumiinrakenne sekä toiminnalliset ja fysiologiset ominaisuudet. Tutkimuksen perusteella harjoittelun perusluonteeksi voidaan suositella systemaattista lähestymistapaa, jota ohjaavat ”voimaharjoittelussa ei voi oikoa” ja ”ilman määrää ei ole laatua” -periaatteet. Fyysisten ominaisuuksien kehittämiseksi pitkällä aikavälillä kannattaa kuitenkin kokeilla rohkeasti, yksilön harjoitustaustasta riippuen, erilaisia harjoitusmenetelmiä noudattaen venäläisen, bulgarialaisen ja klusteriharjoitussysteemien periaatteita. Teknologian ja suoritusanalyysin avulla voidaan suorituksesta saada paljon objektiivista tietoa harjoittelun tueksi, valmentaa paremmin ja optimoida urheilijoiden kehitys. Teknologia voi myös lisätä harjoittelun mielekkyyttä, nopeuttaa kehitystä sekä luoda tarvittavaa kilpailuetua.

The objectives of this study are 1) to study and determine the correlations in barbell dynamics and joint angles that are the most critical for success in competitions 2) test, develop and validate an affordable performance analysis model which enables effortless analysis of lifting technique and barbell-dynamic variables in training and competitive settings by almost anyone 3) execute a case study for Varala Sports Institute about cluster training and its acute effects on the performance and lifting technique of a top weightlifter.

In the competition segment of the study, the lifters were divided into two categories, medalists (N=46) and non-medalists (N=56), which were compared in the statistical analysis. The study indicates that the most significant factors for competitiveness are the vertical and overall power of the barbell, normalized to the lifter's bodyweight (p=0.005 and p=0.009), and total force (p=0.007). In comparison to the other competitors, the medalists lifted the barbell on average 7.2% lower (p<0.001) and their hip joint angle was on average 15.8% smaller (p<0.001) in the catch phase. Good agility and balance, therefore, are essential for any weightlifter in order to succeed in competitions. It was also observed in the study that the medalists’ hip joint angle extension was on average 10,1% slower than in the non-medalists. This observation confirms the theory of the correlation between decrease of the hip joint angular velocity and increase of load. Based on the training study, cluster training improves dynamic force production properties, presumably by causing a phenomenon known as Post Activation Potentation.

Based on the study, it can be concluded that the basic biomechanical challenges of the pull and catch phases of the snatch are the vertical pulling of the load explosively to approximately 0.8–0.9 meters’ height and squatting under the barbell in roughly 0.3–0.4 seconds, maintaining the arms fully extended in order to receive the load. High competition results correlate strongly with pulling-phase mechanical power and force production rate. A successful pull phase requires a lifting rhythm that is optimal for the lifter's force production and follows the principles of the kinetic chain. A successful catch phase requires agility and balance, mainly due to the small lower-body joint angles. Lift technique training should be accommodated to the individual's physique and functional and physiological characteristics. ‘There are no short cuts’ and ‘without quantity there can not be quality’ are principles that characterize the systematic approach to weightlifting training and which can be recommended based on the results. For long-term physical performance development, however, experimenting with different training methods is recommended from time to time while mainly applying the principles of the Russian and Bulgarian schools of training as well as cluster training methods. Technology and performance analysis may assist in improving the quality of training and coaching and optimize the progress and ultimately, help the athlete succeed in competitions.