Erotuomarien peruskurssilta FIFA:n listalle : suomalaisten kansainvälisellä tasolla toimivien miesjalkapalloerotuomareiden ura, uran tulevaisuuden odotukset sekä urakehitykseen vaikuttavat tekijät

Abstract

TIIVISTELMÄ Minna Palosaari (2017). Erotuomarien peruskurssilta FIFA:n listalle: Suomalaisten miesjalkapalloerotuomareiden ura, uran tulevaisuuden odotukset sekä urakehitykseen vaikuttavat tekijät. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma, 92 s., 2 liitettä.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten kansainvälisellä tasolla toimivien miesjalkapalloerotuomareiden kokemuksia urastaan, uran tulevaisuuden odotuksia sekä erotuomareiden näkemyksiä siitä, mitkä tekijät ovat vieneet uraa eteenpäin ja vaikuttaneet uralla menestymiseen. Tutkimuksen kohteena oli kansainvälisellä tasolla jalkapalloerotuomareina toimivat suomalaiset mieserotuomarit.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimusongelmaa lähestyttiin hermeneuttis-fenomenologisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksen aineisto kerättiin kesän 2015 aikana puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, jonka pohjana toimi etukäteen valmisteltu haastattelurunko. Kaikki haastateltavat olivat kansainvälisellä tasolla toimivia suomalaisia miesjalkapalloerotuomareita, joista kolme toimi pääerotuomarina ja neljä avustavana erotuomarina. Aineisto analysoitiin sanatarkan litteroinnin jälkeen teemoittelemalla se viiteen eri tutkimuskysymyksen mukaiseen luokkaan. Nämä teemat olivat erotuomarin uralle hakeutuminen, uran valintavaihe ja tavoitteellistuminen, erotuomariuran huippuvaihe, tulevaisuuden odotukset sekä urakehitykseen vaikuttavat tekijät.

Aineisto osoitti, että suomalaisten miesjalkapalloerotuomareiden urissa on monia perinteisille urheilu-urille tunnusomaisia piirteitä ja siirtymävaiheita, kuten sarjatasolta toiselle siirtyminen ja ottelussa onnistuminen. Ura urheilun ja jalkapallon parissa oli aloitettu pelaajana. Erotuomarin ura oli aloitettu erotuomarien peruskurssilta noin 14–16 vuoden iässä. Erotuomarin uralle oli hakeuduttu sekä omasta aloitteesta että jonkun toisen henkilön, yleensä valmentajan kannustamana. Syynä hakeutua erotuomarin uralle oli ennen kaikkea kuitenkin intohimo jalkapalloon, halu jatkaa itselle tärkeän lajin parissa sekä halu edetä jalkapallouralla, mikä pelaajana ei olisi ollut mahdollista. Peruskurssin jälkeen suomalaisten miesjalkapalloerotuomareiden urat olivat edenneet varsin yksilöllisesti olosuhteista, omasta panostuksesta ja vähän tuuristakin riippuen. Uran etenemiseen kansainväliseksi erotuomariksi asti olivat vaikuttaneet monet niin erotuomareista itsestään kuin ihmissuhteista ja organisaatiostakin lähtöisin olevat tekijät.

Tutkimusaineiston perusteella erotuomarien ura näyttää alkavan hauskana harrastuksena, josta se kehittyy vähitellen tavoitteellisemmaksi ja ammattimaiseksi toiminnaksi sitä mukaa, kun siihen aletaan satsata entistä enemmän aikaa ja panostusta. Samalla harjoittelu, pelien seuraaminen ja peleissä matkustaminen alkavat kokonaisvaltaisesti ohjata myös erotuomarin siviilielämää, kuten perhettä ja kokopäivätyötä sekä niihin liittyviä valintoja. Suomessa erotuomaritoiminta ei ole huipullakaan toimiville erotuomareille ammatti, vaan erotuomaritoimintaa tehdään pitkälti amatööripohjalta siviilityön ohessa. Toisaalta kansainvälisellä tasolla toimiville erotuomareille erotuomaritoiminta ei ole enää pelkkä harrastuskaan, vaan siitä on tullut elämäntapa, joka vaatii kovaa työtä, peräänantamattomuutta, vahvaa sitoutumista sekä jatkuvaa halua oppia.

Avainsanat: erotuomari, ura, urakehitys, jalkapallo

ABSTRACT Minna Palosaari (2017). The path from the basic referees course to the FIFA list: The career of the Finnish male football referees, future career expectations and factors affecting career development. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis in Social Sciences of Sport, 92 p., 2 appendices.

The aim of this study was to explore the career experiences and future career expectations of the Finnish male football referees, as well as referees’ views of the factors that have influenced their career and career development. The subject group of this research was Finnish international male football referees.

The study was conducted as a qualitative case study. The research question was approached with hermeneutic-phenomenological research method. The data was collected during the summer of 2015 with a semi-structured theme interviews, which were based on an interview frame prepared in advance. All the interviewees were operating at the international level as football referees, three of which operated as a referee and four as an assistant referee. After literal transcription of the interview data it was themed into five categories according to different research questions. These themes were the beginning of the referee's career, specializing years, a career peak period, the future career and factors affecting career development.

The data showed that the Finnish football referees share many of the characterizing aspects and transitional stages of the athletic career, such as transitions between professional levels and succeeding in a big match. Career in football had started as a player. The career in refereeing had begun from a basic referee’s course between the ages of 12 and 16 years. The referees had become involved in officiating by both seeking out the career on their own and by being recruited, usually by couch. The most important reasons to become involved in officiating were however a passion for football, desire to continue in the game and urge to proceed in the football career, what would not have been possible as a player. After the basic referee’s course the career of the Finnish male football referees had progressed individually depending on the circumstances, referee’s own investments and the luck. Career progression to the international referee were influenced by many individual and organizational factors as well as personal relationships.

Based on the data collected in this research study it was indicated that the refereeing career seems to begin as a fun hobby, from which it gradually develops more and more goal-oriented and professional and as a result more and more time and effort will be invested in it. At the same time training, games and travelling begin comprehensively control the other parts of the referee’s life too, such as family and full-time job and the associated choices. In Finland, the refereeing isn’t a profession not even in the top level. On the other hand, in the top level it cannot be considered just a hobby either, instead it has become a way of life that requires hard work, persistence, commitment and a constant desire to learn.

Key words: referee, career, career development, football