Show simple item record

dc.contributor.authorErnvall, Piritta
dc.contributor.authorNurminen, Maiju
dc.date.accessioned2017-01-25T11:43:55Z
dc.date.available2017-01-25T11:43:55Z
dc.date.issued2016
dc.identifier.isbn978-951-39-6915-8
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1665305
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/52854
dc.description.abstractVuonna 1895 valmistui harjun rinteelle seminaarin miesopiskelijoille tarkoitettu voimistelusalirakennus , joka nimetiin 1920-luvulla Ryhtiläksi lehtori Arvo ”Ryhti” Vartian mukaan. Ryhtilä on peruskorjattu alkuperäiseen asuunsa vuonna 1981. Rakennus on yhä tänä päivänä liikuntakäytössä lähes päivittäin. Vuoden 1843 koulujärjestys oli lisännyt huomattavasti voimisteluopetuksen tun- timäärää, jolloin myös voimistelusalien merkitys koulurakentamisessa oli alkanut kasvaa. Jyväskylän seminaarin mies- ja naisosastojen rakennukset valmistuivat vuosina 1879–1883 Jyväskylän keskustan läheisyyteen. Seminaarilaisten voimistelutilana toimi päärakennuksen (Seminarium) juhlasali, jossa pidettiin myös musiikkiesityksiä ja jumalanpalveluksia. Säilytystilojen puutteellisuuden, huonon ilmanvaihdon ja tilojen arvokkaan luonteen vuoksi juhlasalin ei enää katsottu sopivan urheiluhar- rastuksiin, jolloin syntyi ajatus erillisestä voimistelusalirakennuksesta. Jyväskylän seminaarin rakennuskustannukset nousivat huomattavasti suunniteltua korkeammiksi, joten ensimmäisistä suunnitelmista voimistelurakennuksen valmis- tumiseen kesti ainakin 8 vuotta. Ensimmäiset suunnitelmat teki Knut Nylander ja seuraavat Constantin Kiseleff, mutta taloudellisesta tilanteesta johtuen kumpaakaan suunnitelmaa ei toteutettu. Viimein rakentaminen alkoi vuonna 1894 Ernst Theodor Granstedtin suunnitelmien mukaan. Granstedt työskenteli tuolloin julkista raken- tamista hallinnoineen Yleisten rakennusten ylihallituksen kolmantena arkkitehtina. Toteutunut suunnitelma muistuttaa muodoltaan ja kooltaan Kiseleffin suunnitelmaa, mutta siinä on lainauksia myös Nylanderin alkuperäissuunnitelmasta. Voimistelusalirakennuksen valmistuminen osuu murroskauteen, jolloin arkkitehdit yhdistelivät historiallisia tyylejä uusiin kansallisromanttisiin ihanteisiin. Eklektismiksi kutsuttu tyylisuuntien yhdistäminen toteutuu Ryhtilässä esimerkiksi klassismina julkisivussa, goottilaispiirteinä ikkunoissa ja tukipilareissa, uusrenessanssina koris- teellisissa yksityiskohdissa sekä kansallisromantiikkana rakennustavoissa. Yleensä suurten kaupunkien koulurakennukset olivat kivestä, mutta seminaarin voimiste- lusalirakennuksen puupanelointi muistutti maalaiskoulutaloissa käytettyä tyyliä. Pian voimistelusalirakennuksen valmistumisen jälkeen alettiin sen koillispäätyyn tehdä laajennusosaa, joka valmistui vuonna 1908. Laajennus on ehkä merkittävin rakennuksessa tapahtunut muutos. Voimistelusalia käyttivät seminaarin miesopis- kelijat, urheiluseurat, yhdistykset ja myöhemmin myös seminaarin suojeluskunta. Käyttäjät järjestivät Ryhtilässä illanviettoja ja tansseja, joihin saattoivat osallistua myös seminaarin naisopiskelijat ja opettajat. 1920–1930-luvulla voimistelusaliraken- nuksen laajennusosaa ja runkoa korjailtiin ja sotavuosina 1939–1945 Ryhtilä joutui Puolustusvoimien käyttöön. Rakennukseen majoitettiin muun muassa inkeriläisiä pakolaisia. Sodan jälkeen Ryhtilä palautettiin voimistelusalikäyttöön, mutta Aallon 1950-luvulla valmistuneet liikunta- ja urheilusalit vähensivät Ryhtilän käyttötarvetta. Liikuntatie- teellisen siirtäminen Jyväskylään vuonna 1963 merkitsi taas hetkellisesti lisätilojen tarvetta, ja rakennusta kunnostettiin vuosina 1966–1967. Liikuntatieteellisen laitos- rakennuksen valmistuttua vuonna 1971 Ryhtilän kohtalo oli taas vaakalaudalla ja rakennus joutui purku-uhan alle. Ryhtilä säästyi tilaongelmien pitkittymisen vuoksi, mutta se muutettiin harjoituskoulun oppilasruokalaksi vuoteen 1977 saakka. Raken- nuksen peruskorjaus takaisin koululiikunnan käyttöön ja pienlajien harjoitustilaksi valmistui vuonna 1981. Peruskorjauksen lähtökohtana oli entistää rakennus ja nykyaikaistaa sen tekniikka. Sali palautettiin alkuperäiseen asuun ja vanhat lattialankut kunnostettiin, huonejär- jestykseen tehtiin pieniä muutoksia ja purkumateriaalia käytettiin soveltuvin osin uudelleen. Ajan saatossa mittavimmat muutokset on tehty rakennuksen laajennus- osaan, kun taas sali sekä maanvarainen lattiarakenne ovat pysyneet lähes entisellään. Ryhtilän eklektinen puurakennus kuuluu Seminaarinmäen kampusalueen Kiseleffin 1880-luvun uusrenessanssirakennusten, Blomstedtin 1900-luvun alun jugendraken- nuksen (Villa Rana), Aallon 1950-luvun modernien rakennusten, Sipisen 1970-luvun konstruktivististen rakennusten ja Lahdelma & Mahlamäen 2000-luvun rakennusten monikerroksiseen kokonaisuuteen.Ryhtilä on toinen Jyväskylän yliopiston Seminaa- rinmäen kampusalueella jäljellä oleva puurakennus ja se on kokonaan suojeltu (S1). Ryhtilän kunnostustarve antoi sysäyksen rakennushistoriallisen selvityksen tekemi- seen, sillä rakennusta ei ole tutkittu tarkasti aikaisemmin. Päälähteenä selvityksessä on käytetty vuosikorjausten kustannusarvioita sekä korjaustöiden vuosikertomuksia. Kirjallisuudesta Aimo Halilan historia Jyväskylän seminaarista ja julkaisu raken- nushallinnon historiasta ovat olleet avuliaimpia. Kunnostusten yhteydessä tulee muistaa, että Ryhtilä on useista pienistä muutoksistaan huolimatta poikkeuksellisen hieno rakennustaidonnäyte, jonka yleisilme on pysynyt melko muuttumattomana jo 118 vuotta.
dc.format.extent1 verkkoaineisto (61 sivua)
dc.language.isofin
dc.publisherJyväskylän yliopisto, museo
dc.relation.ispartofseriesJyväskylän yliopiston tiedemuseon julkaisuja
dc.subject.otherJyväskylän seminaari
dc.subject.otherJyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu
dc.subject.otherJyväskylän yliopisto
dc.titleRyhtilä : rakennushistoriaselvitys Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen voimistelusalirakennuksesta
dc.title.alternativeRakennushistoriaselvitys Jyväskylän yliopiston Seminaarimäen voimistelusalirakennuksesta
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-6915-8
dc.relation.issn2342-8813
dc.relation.numberinseries31
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.subject.ysokorjausrakentaminen
dc.subject.ysoperuskorjaus
dc.subject.ysokulttuurihistorialliset rakennukset
dc.subject.ysorakennussuojelu
dc.subject.ysorakennushistoria
dc.subject.ysorakennukset
dc.subject.ysouudelleenkäyttö
dc.subject.ysokoulurakennukset
dc.subject.ysovoimistelusalit
dc.subject.ysohistoria
dc.subject.ysoJyväskylä


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record