dc.contributor.author | Ernvall, Piritta | |
dc.contributor.author | Korhonen, Martti | |
dc.contributor.author | Nurminen, Maiju | |
dc.date.accessioned | 2017-01-25T11:41:42Z | |
dc.date.available | 2017-01-25T11:41:42Z | |
dc.date.issued | 2016 | |
dc.identifier.isbn | 978-951-39-6913-4 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1665308 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/52853 | |
dc.description.abstract | Taavettilan riihi on erityinen osa Jyväskylän yliopiston
Seminaarinmäen kampusalueen rakennus- ja kulttuuri-
perintöä. Nykyisin yli 180-vuotias rakennus on alkujaan
toiminut riihenä, jossa on kuivattu ja puitu viljaa. Alun per-
in riihi on ollut yksinäisriihi, jossa viljan kui vattaminen ja
puinti tapahtui yhdessä kiuashuoneessa.1800-luvun lop-
ulla rakennus tuli osaksi Jyväskylän seminaarin aluetta.
1900-luvun alussa riihi muutettiin museoksi seminaarin
lehtori ja arkkitehti Yrjö Blomstedtin myötävaikutuksesta.
Museoksi muuttamisen yhteydessä riiheen lisättiin kylkiäi-
nen, ikkunat ja se sisustettiin pohjalaiseksi pirtiksi.
Riihen muuttaminen museoksi liittyy kansallisen heräämis-
en prosessiin, jonka myötä syntynyt kiinnostus oman
kansan historiaan aloitti perinne-esineiden keruun ja mu-
seoiden perustamisen. Museoksi muuttaminen on teh-
nyt Taavettilan riihestä erityislaatuisen suhteessa muihin
Keski-Suomessa säilyneisiin riihiin, antanut sille uuden
identiteetin ja todennäköisesti säästänyt sen myös pur-
kamiselta. Museoksi muuttamisen jälkeen rakennukseen
on tehty useita pienempiä korjaustöitä sekä merkittävä
peruskorjaus vuosina 1975-1976.
Taavettilan riihen historiasta merkittävän tekee se, että
se on ollut lähes koko olemassa olonsa ajan aktiivisessa
käytössä. On mahdollista, että vielä seminaarilaiset ovat
käyttäneet rakennusta riihenään 1880-luvun alussa. Rak-
ennuksen muuttaminen opiskelijoiden hoitamaksi mu-
seoksi teki siitä myös opiskelijoiden ahkeraan käyttämän
kokoontumis- ja illanviettopaikan, jollaisena se toimi koko
1900-luvun ensimmäisen puolikkaan ajan. Vasta Ilokivi
-rakennuksen valmistuminen vuonna 1964 sekä 1960-lu-
vulla syntynyt uudenlainen nuorisokulttuuri vähensi riihen
käyttöä opiskelijoiden tapahtumapaikkana.
Museotoiminta Taavettilan riihessä on kuitenkin jatku
nut
nykypäivään saakka. Riihi on hyvin elävä ja toiminnallinen
museo vielä nykyään. Vaurioherkkyytensä vuoksi raken-
nusta pidetään nykyään auki tilauksesta sekä muutamis-
sa erittäin suosituissa vuotuisissa kulttuuritapahtumissa,
kuten Yläkaupungin Yössä ja Riihi-iltamissa. Mielenkiintoi-
seen, historialliseen, tunteisiinvetoavaan ja erityislaatuiseen
riiheen tullaan yhä nauttimaan kansanperinne-esi
tyksistä,
kuten laulusta, soitosta ja tanssista. Oikein hoidettuna
Taavettilan riihi voi tarjota monia käyttömahdollisuuksia
myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi syksyllä 2014 Jyväsky-
län yliopiston kulttuuriympäristön tutkimuksen ja opetta-
jankoulutuslaitoksen opiskelijat kehittivät yhdessä riiheen
liittyvän ja siellä tapahtuvan, lapsille ja nuorille suunnatun
aikamatkan kulttuuriympäristökasvatuksellisiin tarkoituk-
siin.
Tämä rakennushistoriaselvitys esittää Taavettilan riihen
historiallisia korjaus- ja käyttömuutoksia sekä analysoi
rakennuksen tämän hetkistä tilannetta suhteessa sen
historialliseen viitekehykseen. Selvityksen olemassa olo
helpottaa tulevien korjaustöiden suunnittelua. Selvitystä
tulisikin tarkentaa, täydentää ja jatkaa aina uusien kor-
jaustöiden yhteydessä.
Riihi on koko Jyväskylän vanhimpia paikoillaan säilyneitä
rakennuksia, joka muistuttaa kaupungin rakentumi
sesta
pienestä maalaiskylästä Keski-Suomen keskukseksi. Ra-
kennus on suojeltu valtioneuvoston asetuksella suoje-
luluokalla S2 ja huomioitu myös Museoviraston inven-
tointiin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista
kulttuuriympäristöistä (RKY 2009). On siis äärimmäi
sen
tärkeää, että rakennus säilyy sekä fyysisesti että toimin-
nallisesti osana Seminaarinmäen kampusalueen kulttuuri-
historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokasta miljöötä,
mutta myös koko jyväskyläläistä kaupunkikuvaa tuoden
siihen lisää monikerroksisuutta ja syvyyttä. | |
dc.format.extent | 1 verkkoaineisto (30 sivua, 5 numeroimatonta sivua) | |
dc.language.iso | fin | |
dc.publisher | Jyväskylän yliopisto, tiedemuseo | |
dc.relation.ispartofseries | Jyväskylän yliopiston tiedemuseon julkaisuja | |
dc.rights | In Copyright | |
dc.subject.other | Jyväskylän seminaari | |
dc.subject.other | Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu | |
dc.subject.other | Jyväskylän yliopisto | |
dc.title | Taavettilan riihi : rakennushistoriaselvitys | |
dc.type | book | |
dc.identifier.urn | URN:ISBN:978-951-39-6913-4 | |
dc.relation.issn | 2342-8813 | |
dc.relation.numberinseries | 30 | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | book | |
dc.subject.yso | korjausrakentaminen | |
dc.subject.yso | kulttuurihistorialliset rakennukset | |
dc.subject.yso | rakennussuojelu | |
dc.subject.yso | rakennushistoria | |
dc.subject.yso | rakennukset | |
dc.subject.yso | historia | |
dc.subject.yso | riihet | |
dc.subject.yso | Jyväskylä | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |