Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää Guggenheim Helsinki -hankkeen (G) diskurssien arvoja (arvomaailmaa), asenteita, uskomuksia, olettamuksia, valtaa, ideologioita, myyttejä ja metaforia. Tutkimuskysymyksenä oli se, miten asiantuntijat argumentoivat ja mitä arvoja, ideologioita ja myyttejä argumenttien taustalla on ja miten ne diskursseissa esiintyvät sekä mitä sanotaan ja mitä jätetään sanomatta. Tutkimusongelmaan liittyi kysymys hankkeen tavoitetilasta ja miten se on konstruoitu. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, voivatko samat arvot ilmetä hankkeen toisilleen vastakkaisissa tavoitteissa. Tutkimuksen aineistona käytettiin asiantuntija-teemahaastatteluja. Tutkimusmenetelmänä käytettiin diskurssianalyysiä, ideologia- ja diskurssianalyysiä (IDA), kriittistä diskurssianalyysiä (CDA) sekä Causal Layered Analysis -menetelmää (CLA), representaatioanalyysiä, retorista analyysiä sekä argumentointianalyysiä. Arvoja analysoitiin pääosin Shalom Schwartzin arvoteorian mukaan.
Tutkimuksen
teoriaosassa selvitetään teoreettinen viitekehys, tutkimusmenetelmät sekä käytetyt termit ja käsitteet. Aineiston käsittely- ja pohdinta -luvussa esitellään tutkimuskysymykset ja tutkimusaineisto. Diskurssit jaetaan kahteen: teemaosaan ja CLA-analyysiosaan. Tämän jälkeen aineistoa käsitellään Ernesto Laclaun IDA-analyysillä identiteetin, ideologian ja vallan näkökulmista. Luvun päättää nelitasoinen CLA-analyysi. Seuraavassa luvussa esitetään tutkimuksen analyysien perusteella muodostetut hegemoniset diskurssit ja toimijaryhmät. Arvot ja ideologiat on esitetty omana lukunaan. Käsittelyosa päättyy pohdintaan puheen yhteiskunnallisista vaikutuksista, jossa analyysi liitetään intertekstuaalisella tulkinnalla yhteiskunnalliseen diskurssiin. Toiseksi viimeisessä luvussa esitetään tutkimuksen tulokset, vertaillaan tutkimusmenetelmiä ja tehdään tutkimuksen yhteenveto. Viimeisessä luvussa arvioidaan tutkimusprosessin kulkua ja esitetään arvioita tulevasta.
Arvoista ei hankkeessa oltu käyty juuri keskustelua. Taiteilijat arvostavat enemmän itseohjautuvuusarvoja kuin kilpailua valta-asemasta. Talous (raha) on välinearvo jonkin toisen arvon saavuttamiseksi. Puutearvot korostuvat, kun jotain arvostettua asiaa ei ole – kuten G:ssa kansainvälisyys, sen tuoma näkyvyys ja taloudellinen etu. Edellä oleva viittaa siis siihen, että hankkeen kannattajat tavoittelivat kansainvälisyyttä, menestystä, välinearvolla raha. CLA-analyysillä tarkastellen arvot olivat luovuus ja kulttuuriarvot – toisaalta talous. Demokratian kannalta ongelmalliseksi nähtiin arvokeskustelun puute ja vuorovaikutuksen vähäisyys. Nämä hämärsivät G:n päämääriä.
Diskurssianalyysin perusteella hanke perustettiin aineellisen hyödyn tavoittelemiseksi, ei taiteelliseksi projektiksi. Vallan näkökulmasta kannattajat käyttivät faktuaalistavaa kieltä ja heidän diskurssinsa olivat hegemonisia. Arvojen näkökulmasta hankkeen kannattajat ja vastustajat tavoittelivat samaa itseisarvoa, hyvinvointi, mutta diskurssien näkökulmasta keskustelu oli selvästi kahtiajakautunut. Vastarinnassa tiivistyi taidekentän emansipatorinen kritiikki.
...
