Show simple item record

dc.contributor.advisorParviainen, Tiina
dc.contributor.authorSalmi, Miila
dc.date.accessioned2016-12-28T06:47:17Z
dc.date.available2016-12-28T06:47:17Z
dc.date.issued2016
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1645830
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/52525
dc.description.abstractMasennus eli depressio on Suomessa yleinen, kestoltaan vaihteleva ja herkästi uusiutuva sairaus. Masennus kuormittaa sekä yksilöä, että yhteiskuntaa. Masennuksen psykososiaalisen hoidon eli yleisimmin yksilömuotoisen psykoterapian aloittamista saattaa joutua odottamaan pitkään, koska hoidon tarve ja sen saatavuus eivät kohtaa riittävän hyvin koko Suomessa. Tähän tarpeeseen voitaisiin vastata esimerkiksi lisäämällä ryhmämuotoisia psykososiaalisia hoitoja, mikä on myös kustannustehokasta. Neurotieteen menetelmien kehittyessä on voitu vakuuttavasti osoittaa masennuksen olevan sekä kehon, että mielen sairaus. Tämä pro gradu -tutkielma on osa PsySysNe -hanketta, jossa seurataan psykososiaalisten ryhmäinterventioiden vaikutuksia elimistön systeemisiin ja neurofysiologisiin mittareihin aivosähkökäyrämittauksia käyttäen. Erityisesti aivojen alfa -aktiivisuuden (8-12 Hz) on osoitettu heijastelevan edellä mainittuja muutoksia, joten keskityimme tarkastelemaan sitä. Tässä työssä selvitimme ensiksikin eroavatko terveet kontrollit ja masennuksesta kärsivät toisistaan alfa -aktiivisuuden suhteen lepotilassa (resting state) silmät auki ja silmät kiinni. Lisäksi tutkimme, onko edellä mainittujen ryhmien välillä eroa vireystilan ja väsyvyyden suhteen, mikä tapahtuu tarkastelemalla alfa -aktiivisuutta kognitiivisesti kuormittavaa ja tarkkaavuutta vaativaa tehtäväpatteristoa ennen (R1 -tilanne) sekä sen jälkeen (R2 -tilanne). Toiseksi tarkastelimme, vaikuttaako pitkäaikaisen masennuksen ryhmähoitomalli CBASP (Cognitive Behavioral Analysis System of Psychotherapy) koettuun masennukseen verrattuna tavanomaiseen hoitoon ja näkyykö tämä alfa -aktiivisuudessa sekä BDI (Beck Depression Inventory) -itsearviontimittarilla mitatussa koetussa masennuksessa. Saimme merkitseviä tuloksia sen suhteen, että masennuksesta kärsivät ja terveet kontrollit erosivat alfa-aktiivisuudeltaan silmät auki ja silmät kiinni -tilanteessa (F(1,60)=35.808 p=0.000) sekä hemisfäärin (oikea ja vasen) (F(1,60)=4.659 p=0.035) suhteen. CBASP -ryhmään osallistuneet ja tavanomaista hoitoa saaneet pitkäaikaismasennuksesta kärsivät erosivat toisistaan ennen ja jälkeen intervention tehdyissä mittauksissa alfa -aktivaation suhteen R1 ja R2 -tilanteissa (F(1,29)=15.621 p=0.000) sekä silmät auki ja silmät kiinni -tilanteissa (F(1,29)=50,371 p=0.000). CBASP -ryhmään osallistuneet erosivat alfa -aktiivisuutensa suhteen tavanomaista hoitoa saaneista erityisesti silmät auki ja silmät kiinni -tilanteissa (F(1,9)=51,468 p=0.000). CBASP -ryhmään osallistuneiden aivoaktiivisuudessa näkyi terveille tyypillistä lateralisaatiota, kun taas tavanomaista hoitoa saaneilla muutosta ei hoitoa edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna tapahtunut. Koetun masennuksen mittari myötäili edellä mainittuja tuloksia masennuspistemäärän laskiessa merkitsevästi ennen -mittauksesta seurantamittaukseen CBASP -ryhmään osallistuneilla. Tavanomaista hoitoa saaneiden pistemäärissä ei tapahtunut merkitsevää muutosta. Tutkimuksemme perusteella voidaan sanoa CBASP -ryhmähoitomallin olevan tavanomaista hoitoa tehokkaampi hoitomuoto pitkäaikaismasentuneillefi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (35 sivua)
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherMasennus
dc.subject.otherCBASP -hoitomalli
dc.subject.otherEEG
dc.subject.otherväsyvyys
dc.subject.othervigilanssi
dc.subject.otheralfaaktiivisuus
dc.titlePitkäaikaisen masennuksen ryhmähoitomallin vaikutus aivojen alfa-aktiivisuuteen sekä kokemukseen masennusoireista pitkäaikaismasentuneilla
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201612285262
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaYhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Social Sciencesen
dc.contributor.laitosPsykologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Psychologyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiainePsykologiafi
dc.contributor.oppiainePsychologyen
dc.date.updated2016-12-28T06:47:18Z
dc.rights.accesslevelrestrictedAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi202
dc.subject.ysomasennus
dc.subject.ysoEEG
dc.rights.accessrightsAineistoon pääsyä on rajoitettu tekijänoikeussyistä. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyöasemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat.fi
dc.rights.accessrightsThis material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities.en


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record