dc.contributor.advisor | Parviainen, Tiina | |
dc.contributor.author | Salmi, Miila | |
dc.date.accessioned | 2016-12-28T06:47:17Z | |
dc.date.available | 2016-12-28T06:47:17Z | |
dc.date.issued | 2016 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1645830 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/52525 | |
dc.description.abstract | Masennus eli depressio on Suomessa yleinen, kestoltaan vaihteleva ja herkästi uusiutuva
sairaus. Masennus kuormittaa sekä yksilöä, että yhteiskuntaa. Masennuksen psykososiaalisen
hoidon eli yleisimmin yksilömuotoisen psykoterapian aloittamista saattaa joutua
odottamaan pitkään, koska hoidon tarve ja sen saatavuus eivät kohtaa riittävän hyvin koko
Suomessa. Tähän tarpeeseen voitaisiin vastata esimerkiksi lisäämällä ryhmämuotoisia
psykososiaalisia hoitoja, mikä on myös kustannustehokasta. Neurotieteen menetelmien kehittyessä
on voitu vakuuttavasti osoittaa masennuksen olevan sekä kehon, että mielen sairaus.
Tämä pro gradu -tutkielma on osa PsySysNe -hanketta, jossa seurataan psykososiaalisten
ryhmäinterventioiden vaikutuksia elimistön systeemisiin ja neurofysiologisiin mittareihin
aivosähkökäyrämittauksia käyttäen. Erityisesti aivojen alfa -aktiivisuuden (8-12 Hz)
on osoitettu heijastelevan edellä mainittuja muutoksia, joten keskityimme tarkastelemaan
sitä. Tässä työssä selvitimme ensiksikin eroavatko terveet kontrollit ja masennuksesta kärsivät
toisistaan alfa -aktiivisuuden suhteen lepotilassa (resting state) silmät auki ja silmät
kiinni. Lisäksi tutkimme, onko edellä mainittujen ryhmien välillä eroa vireystilan ja väsyvyyden
suhteen, mikä tapahtuu tarkastelemalla alfa -aktiivisuutta kognitiivisesti kuormittavaa
ja tarkkaavuutta vaativaa tehtäväpatteristoa ennen (R1 -tilanne) sekä sen jälkeen (R2
-tilanne). Toiseksi tarkastelimme, vaikuttaako pitkäaikaisen masennuksen ryhmähoitomalli
CBASP (Cognitive Behavioral Analysis System of Psychotherapy) koettuun masennukseen
verrattuna tavanomaiseen hoitoon ja näkyykö tämä alfa -aktiivisuudessa sekä BDI
(Beck Depression Inventory) -itsearviontimittarilla mitatussa koetussa masennuksessa.
Saimme merkitseviä tuloksia sen suhteen, että masennuksesta kärsivät ja terveet
kontrollit erosivat alfa-aktiivisuudeltaan silmät auki ja silmät kiinni -tilanteessa
(F(1,60)=35.808 p=0.000) sekä hemisfäärin (oikea ja vasen) (F(1,60)=4.659 p=0.035) suhteen.
CBASP -ryhmään osallistuneet ja tavanomaista hoitoa saaneet pitkäaikaismasennuksesta
kärsivät erosivat toisistaan ennen ja jälkeen intervention tehdyissä mittauksissa alfa
-aktivaation suhteen R1 ja R2 -tilanteissa (F(1,29)=15.621 p=0.000) sekä silmät auki ja silmät
kiinni -tilanteissa (F(1,29)=50,371 p=0.000). CBASP -ryhmään osallistuneet erosivat
alfa -aktiivisuutensa suhteen tavanomaista hoitoa saaneista erityisesti silmät auki ja silmät
kiinni -tilanteissa (F(1,9)=51,468 p=0.000). CBASP -ryhmään osallistuneiden aivoaktiivisuudessa
näkyi terveille tyypillistä lateralisaatiota, kun taas tavanomaista hoitoa saaneilla muutosta ei hoitoa edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna tapahtunut. Koetun masennuksen
mittari myötäili edellä mainittuja tuloksia masennuspistemäärän laskiessa merkitsevästi
ennen -mittauksesta seurantamittaukseen CBASP -ryhmään osallistuneilla. Tavanomaista
hoitoa saaneiden pistemäärissä ei tapahtunut merkitsevää muutosta. Tutkimuksemme
perusteella voidaan sanoa CBASP -ryhmähoitomallin olevan tavanomaista hoitoa tehokkaampi
hoitomuoto pitkäaikaismasentuneille | fi |
dc.format.extent | 1 verkkoaineisto (35 sivua) | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | Masennus | |
dc.subject.other | CBASP -hoitomalli | |
dc.subject.other | EEG | |
dc.subject.other | väsyvyys | |
dc.subject.other | vigilanssi | |
dc.subject.other | alfaaktiivisuus | |
dc.title | Pitkäaikaisen masennuksen ryhmähoitomallin vaikutus aivojen alfa-aktiivisuuteen sekä kokemukseen masennusoireista pitkäaikaismasentuneilla | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201612285262 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Psykologian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Psychology | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Psykologia | fi |
dc.contributor.oppiaine | Psychology | en |
dc.date.updated | 2016-12-28T06:47:18Z | |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.rights.accesslevel | restrictedAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 202 | |
dc.subject.yso | masennus | |
dc.subject.yso | EEG | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.rights.accessrights | Aineistoon pääsyä on rajoitettu tekijänoikeussyistä. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyöasemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat. | fi |
dc.rights.accessrights | This material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities. | en |
dc.type.okm | G2 | |