Ympäristövaikutusten arviointiin liittyvät selvitykset maatuulivoimahankkeissa

Abstract

Euroopan Unioni on asettanut Suomelle tavoitteeksi tuottaa 38 % energian loppukulutuksesta uusiutuvilla energiantuotantolähteillä vuonna 2020. Tuulivoima on Suomessa varsin uusi energiantuotantomuoto, minkä vuoksi tuulivoimahankkeiden YVA-menettelyjen (ympäristövaikutusten arviointimenettely) toteuttamistavat vaihtelevat paljon hankkeiden välillä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten maatuulivoimaloiden ympäristövaikutuksia on Suomessa arvioitu. Tarkastelu rajattiin tuulivoiman merkittävimpiin vaikutuksiin ja tutkimuksen laatijan omiin mielenkiinnon kohteisiin. Tutkimus on toteutettu dokumenttianalyysinä ennen vuoden 2014 syksyä valmistuneista YVA-selostuksista kaksivaiheisella koodausmenetelmällä. Arvioinnissa käytetyistä lähtöaineistoista ja menetelmistä etsittiin eroja arvioinnin laatineen konsulttitoimiston, hankkeen maantieteellisen sijainnin ja YVA-selostuksen valmistumisajankohdan välillä.

Tutkimuksen tuloksissa esitellään valittujen aihealueiden vaikutusten arvioinnissa käytetyt lähtöaineistot, menetelmät ja erilaisten arviointitapojen yleisyys. Tutkimuksessa havaittiin, että arvioinnin laatinut konsulttitoimisto vaikuttaa eniten arvioinnissa käytettyihin lähtöaineistoihin ja menetelmiin. Myös ajallista muutosta on arvioinnin toteutustavoissa havaittavissa. YVA-menettelyn kohteena olevan hankkeen maantieteellinen sijainti näyttää vaikuttavan käytettyihin aineistoihin ja menetelmiin vähiten. Tästä voidaan päätellä, että eri alueiden yhteysviranomaisilla on ennakko-oletusten vastaisesti varsin vähän vaikutusta YVA-menettelyn kulkuun. Tarkempia ohjeistuksia tuulivoiman ympäristövaikutusten arvioimiseksi kaivattaisiin, jotta YVA-menettelystä tulisi hankevastaavalle ennalta-arvattavampi ja arviointien laatu olisi tasaisempi. YVA-menettelyn ennalta-arvattavuus olisi tärkeää tuulivoimarakentamisen vauhdittamisen kannalta, koska se kasvattaisi tuulivoimahankkeiden mielenkiintoa sijoittajille, ja näin saavutettaisiin helpommin Euroopan Unionin tavoitteet uusiutuvan energian tuottamisesta.

The European Union has set a target for Finland to produce 38 % of its final energy consumption with renewable energy sources in 2020. Wind power is a relatively new form of energy production in Finland, which is why assessment methods used in wind power projects EIAs (environmental impact assessments) vary widely from project to project. This study identifies how the EIA procedures in Finland have been done. The study was limited to the most significant impacts of wind power and to the author’s own interests. The study was made as a document analysis of EISs (environmental impact statements) that were completed by autumn of 2014. A two-stage coding method was used. The used resources and assessment methods were compared between consulting agencies, projects’ geographical locations and the time EIAs were completed.

The results of the study present different resources and assessment methods used in EIAs and their frequency of usage in the selected areas of impact assessments. It was found that the consulting agency who did the assessment had the greatest impact on resources and methods used in the assessment. Also, some temporal changes were noticeable in the used assessment methods and background materials. The geographical location of the wind power had the least effect on the assessment. From this, we can conclude that the municipal administrations have less influence on the course of the EIA procedures than what is thought. More detailed guidelines for wind power projects’ EIAs are needed in order to make the EIA procedure more predictable and the quality of the assessments more equal. The EIA procedure’s predictability is important for accelerating the construction of wind power to reach the EU goals of renewable energy production, as it increases the interest of investors.