Palvelusetelitoimintojen johtaminen : case: Mikkelin kaupunki

Abstract

Kuntien sote-menot ovat yli puolet kuntien käyttökustannuksista ja siksi sote-palveluiden tuottamiseen etsitään uusia kustannustehokkaampia tapoja. Kes-keiseksi hallituksen teemaksi on noussut asiakkaan valinnanvapaus terveys- ja sosiaalipalveluja valittaessa. Palveluseteli on yksi tapa toteuttaa asiakkaan va-linnanvapautta sote-palveluissa. Palveluseteli on ollut käytössä Mikkelissä vuodesta 2009, mutta sen käyttö ei ole kasvanut toivotulla vauhdilla, vaikka eri osapuolet suhtautuvatkin myönteisesti siihen.

Palvelusetelin kasvun esteitä tarkastellaan kuntajohtamisen viitekehyksessä, pohtien johtamisen vaikutusta palvelujen tarjoamiseen asiakkaille ja palve-lusetelin positiota muiden palvelujen tuottamiskentässä. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla eri organisaation tasolla Mikkelin sosiaali- ja terveys-toimessa työskenteleviä henkilöitä, jotta saatiin mahdollisimman hyvä kuva siitä, miltä johtaminen näyttää eri organisaatiotasoilla.

Tutkimuksen aineistosta nousi esille, että palvelusetelitoimintoja ei johda eikä seuraa Mikkelissä tällä hetkellä kukaan päätyönään. Palvelusetelin kustannus-tehokkuutta kunnalle ei ole myöskään voitu todentaa luotettavien laskelmien puutteen takia. Edellä mainituista, työmäärän suuruudesta ja palvelusetelin painoarvon pienuudesta johtuen muuta asiat ajavat palvelusetelitoimintojen ohi tällä hetkellä eikä aikaa jää palvelusetelin määrätietoiseen eteenpäin viemi-seen ja kehittämiseen.

Tärkeimmiksi kehitettäviksi asioiksi nousivat aineistosta seuraavat asiat: palve-luseteleistä vastaavan henkilön nimeäminen, luotettavien laskelmien tekemi-nen ja budjettirajojen selkeyttäminen henkilöstölle.