Kiusatuksi tulemisen tilat : kiusattujen representaatioita ja attribuutiotapoja Suomi24-foorumilla, Helsingin Sanomissa ja tutkimuskirjallisuudessa

Abstract

Tutkielman tavoitteena on analysoida, kuinka kulttuurisesti konstruoidaan kiusatun positiota ja kuinka kiusaamista sosiaalisena ilmiönä tuotetaan kielellisesti. Tutkimuskysymyksenä on, kuinka nuoret kiusatut representoivat eli tuovat kielellisesti esiin identiteettiään sekä attribuoivat kiusaamisen eli tuottavat siitä syypäätelmiä.

Mielenkiintoista on, kuinka laajempi konteksti vastaa tätä merkityksellistämisen tapaa. Laajempi sosiokulttuurinen käytäntö attribuoida kiusaaminen voi olla kiusaamista merkittävällä tavalla tuottava ja uusintava rakenne.

Tutkimusmetodina on kriittinen diskurssianalyysi. Metodin olettama kaksoissidos kielen ja sosiaalisen todellisuuden välillä mahdollistaa kielellisiä käytänteitä paljastavan lähestymistavan tutkimusmateriaaliin. Tutkimusmateriaalin olen koonnut Suomi24-keskustelufoorumilta, Helsingin Sanomista ja kiusaamista käsittelevistä tieteellisistä julkaisuista.

Ensimmäisessä pääluvussa (luku 2) käsittelen tutkimukseni taustan esittelemällä metodini, kriittisen diskurssianalyysin, sekä aineistoni, jonka osalta analysoin internetiä keskusteluareenana ja kiusaamisen kielipelejä. Toisessa pääluvussa (luku 3) analysoin identiteetin representaatioita.

Analysoin Suomi24-keskustelufoorumin kiusaamisdiskursseja ja -attribuutiotapoja. Attribuutiotapojen analyysin laajennan myös tutkimuskirjallisuuden ja Helsingin Sanomien aineistojen käsittelyyn. Koska sosiaalinen identiteetti muodostuu suhteissa toisiin, analysoin Suomi24-keskustelufoorumin diskursseja jaotellen kiusatun kuvaukset itsestään ja kiusaajasta sekä molempien teoista. Analyysiluvun lopussa analysoin Suomi24-keskustelufoorumilla ilmeneviä toiseutta tuottavia diskursiivisia rakenteita.

Tutkimukseni tulokset osoittavat, että kuten ylipäätään sosiaalisessa todellisuudessa esiintyvät ilmiöt edellyttävät niiden ilmenemisen kannalta suotuisien diskurssien aktiivista uusintamista, niin myös kiusaamiselle ominainen hierarkia ja kulttuurinen käsitysjärjestelmä edellyttävät kiusaamisen sosiodynamiikan kannalta suotuisaa kielellistämistä. Toiseuden tuottamisenkielellinen kapasiteetti on laaja vallan järjestelmä, jonka kautta hallitaan muun muassa marginalisoimalla, toimijuuksia rampauttamalla, tuottamalla uhrin positiota ja siirtämällä moraalista vastuuta.

Johtopäätökseni on, että sosiaalista todellisuutta erityisen vahvasti muovaavat kielelliset käytännöt, joiden kautta kielenkäyttäjät saadaan käsitteellistämään ja käsittämään itseään, toimijuuttaan ja jäsenyyttään sosiaaliseen todellisuuteen.

The aim of the study is to analyze how the position of the bullied is constructed in cultural level and how bullying as social convention is produced in lingual level. The research question is how young bullies represent or bring out lingually their identities and attribute bullying which means the deduction of causality.

It is interesting how the broader context is equivalent to this way of producing meanings. The broader sociocultural convention in attributing bullying might be significant structure which produces and reproduces bullying.

The method of the study is the critical discourse analysis. The douple bond that the method assumes between social reality and language makes it possible to take the approach that reveals linquistic conventions of the research data. The research data is collected from the internet forum Suomi24, Helsingin Sanomat and scholarly publications.

In the first main chapter (chapter 2) I elaborate on the background of the study by introducing the method, critical discourse analysis, and the research data wich I analyze as internet forum and lingual games. In the second main chapter (chapter 3) I elaborate on the analysis of the identity representations. I analyze the discourses and attributions of the Suomi24-forum.

The ways of attributing bullying as social convention and bullied identities are observed also in broader context: in Helsingin Sanomat and scholarly publications. In the analysis I divide descriptions of bullies and bullied ones and their actions because social identities are constructed in relations. In the end of the chapter of the analysis I analyze the discoursive ways of constructing otherness in Suomi24-forum.

The results of the study indicate that – as in the social reality in general – the phenomena require auspicious discoursive practices to be reproduced in the future. Also bullying has the specific hierarchy and the cultural conception of sociodynamics that produce lingual conventions that are beneficial for the social phenomenon of the bullying.

The producing of the otherness requires the broad lingual systems of power. These systems of power are shown in lingual ways of ruling which are for example construction of marginal, making agents disabled, producing positions of victims and transfering moral responsibility.

The conclusion of the study is that the lingual conventions that profusely shape the social realities produce conceptions of the selves, agencies and memberships to groups and realities.