Kiusatuksi tulemisen tilat : kiusattujen representaatioita ja attribuutiotapoja Suomi24-foorumilla, Helsingin Sanomissa ja tutkimuskirjallisuudessa

Tutkielman tavoitteena on analysoida, kuinka kulttuurisesti konstruoidaan kiusatun positiota ja kuinka kiusaamista sosiaalisena ilmiönä tuotetaan kielellisesti. Tutkimuskysymyksenä on, kuinka nuoret kiusatut representoivat eli tuovat kielellisesti esiin identiteettiään sekä attribuoivat kiusaamisen eli tuottavat siitä syypäätelmiä. Mielenkiintoista on, kuinka laajempi konteksti vastaa tätä merkityksellistämisen tapaa. Laajempi sosiokulttuurinen käytäntö attribuoida kiusaaminen voi olla kiusaamista merkittävällä tavalla tuottava ja uusintava rakenne. Tutkimusmetodina on kriittinen diskurssianalyysi. Metodin olettama kaksoissidos kielen ja sosiaalisen todellisuuden välillä mahdollistaa kielellisiä käytänteitä paljastavan lähestymistavan tutkimusmateriaaliin. Tutkimusmateriaalin olen koonnut Suomi24-keskustelufoorumilta, Helsingin Sanomista ja kiusaamista käsittelevistä tieteellisistä julkaisuista. Ensimmäisessä pääluvussa (luku 2) käsittelen tutkimukseni taustan esittelemällä metodini, kriittisen diskurssianalyysin, sekä aineistoni, jonka osalta analysoin internetiä keskusteluareenana ja kiusaamisen kielipelejä. Toisessa pääluvussa (luku 3) analysoin identiteetin representaatioita. Analysoin Suomi24-keskustelufoorumin kiusaamisdiskursseja ja -attribuutiotapoja. Attribuutiotapojen analyysin laajennan myös tutkimuskirjallisuuden ja Helsingin Sanomien aineistojen käsittelyyn. Koska sosiaalinen identiteetti muodostuu suhteissa toisiin, analysoin Suomi24-keskustelufoorumin diskursseja jaotellen kiusatun kuvaukset itsestään ja kiusaajasta sekä molempien teoista. Analyysiluvun lopussa analysoin Suomi24-keskustelufoorumilla ilmeneviä toiseutta tuottavia diskursiivisia rakenteita. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että kuten ylipäätään sosiaalisessa todellisuudessa esiintyvät ilmiöt edellyttävät niiden ilmenemisen kannalta suotuisien diskurssien aktiivista uusintamista, niin myös kiusaamiselle ominainen hierarkia ja kulttuurinen käsitysjärjestelmä edellyttävät kiusaamisen sosiodynamiikan kannalta suotuisaa kielellistämistä. Toiseuden tuottamisenkielellinen kapasiteetti on laaja vallan järjestelmä, jonka kautta hallitaan muun muassa marginalisoimalla, toimijuuksia rampauttamalla, tuottamalla uhrin positiota ja siirtämällä moraalista vastuuta. Johtopäätökseni on, että sosiaalista todellisuutta erityisen vahvasti muovaavat kielelliset käytännöt, joiden kautta kielenkäyttäjät saadaan käsitteellistämään ja käsittämään itseään, toimijuuttaan ja jäsenyyttään sosiaaliseen todellisuuteen.