Työn imua tuottavat tekijät lastensuojelutyössä työntekijöiden kertomana

Abstract

Tutkimuksessa tarkastelen varsinaissuomalaisen kunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden sekä sosiaaliohjaajien työhyvinvointia. Teoreettisesti työhyvinvointi ja -pahoinvointi käsitetään eri ulottuvuuksina ja tutkimuksessani lähestyn työhyvinvointia positiivisen näkökulman kautta. Kiinnostukseni painottuu erityisesti siihen millaista sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työssä jaksaminen on ja millaiset tekijät tuovat voimavaroja työhön eli tuot-tavat heille työn imua. Aineisto on kerätty kahtena fokusryhmähaastatteluna. Kumpaankin haastatteluun osallistui neljä työntekijää. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysilla, jossa käytin apunani aineiston teemoittelua. Hyödynsin myös aineiston analysoinnissa aikaisempaa aiheesta tehtyä tutkimusta. Tärkeimpinä työn imua tuottavina tekijöinä lastensuojelun työntekijät kokevat asiakkaansa, oman työn tuunaamisen ja työyhteisön ilmapiirin sekä organisaation ja esimiehen tuen sekä oman elämänsä ja työn hallinnan. Aineiston valossa lastensuojelun työntekijöiden työhyvinvointi näyttäytyi melko hyvänä. He kokevat, että työn imun kokemukset voivat vaihdella riippuen työmäärästä ja tilanteesta. Useimmat työntekijät kuitenkin kertoivat kokevansa työn imua lähes viikoittain. Joskus työn imun kokemus saattaa olla hetkellinen, johonkin tiettyyn tilanteeseen liittyvä, mutta useimmiten se on tarmokkuuden, energisyyden ja hyvän fiiliksen kokemista. Työn imu voi myös välittyä työntekijältä toiselle. Lastensuojelutyö koetaan samaan aikaan sekä haastavana että tärkeänä ja antoisana. Työn koetaan vievän työntekijöiden voimavaroja ja uuvuttavan, mutta samalla se on palkitsevaa ja energiaa antavaa. Työn merkityksellisyyden ja vaikuttavuuden ansiosta lastensuojelutyö koetaan työn imua tuottavana ja se auttaa työntekijää jaksamaan haastavienkin työtilanteiden keskellä.