Suomen korkeakoulujen kehittyvät johdon laskentatoimen käytännöt

Abstract

Tässä tutkimuksessa tutkitaan Suomen korkeakoulujen johdon laskentatoimen käytäntöjä. Tutkimus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa yhteistyössä toteutettavaa hanketta. Vuonna 2005 OKM teetti edellisen vastaavan tutkimuksen, jossa keskityttiin yliopistojen kustannuslaskentaan johtamisen ja tilivelvollisuuden välineenä. Tutkimuksessa selvitettiin eri yliopistojen kustannuslaskennan tilaa ja muodostettiin yleisiä suosituksia hyväksi havaituista käytännöistä. Vuoden 2005 tutkimus keskittyi yliopistoihin, mutta tässä tutkimuksessa on otettu myös ammattikorkeakoulut mukaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena on käytäntöjen kuvailun lisäksi arvioida missä määrin yliopistojen autonominen asema on vaikuttanut johdon laskentatoimen käytäntöjen eriytymiseen ja missä määrin OKM:n rahoitusmallit ovat yhdenmukaistaneet käytäntöjä. Kolmas tutkittava aihe on verrata yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisiä eroja käytänteissä ja neljäntenä tutkitaan missä määrin yliopistot alkoivat noudattaa vuonna 2005 tehdyssä aiemmassa tutkimuksessa esitettyjä suosituksia ja verrata aiemmasta tutkimuksesta saatuja tuloksia tässä tutkimuksessa havaittuihin tuloksiin yliopistojen kustannuslaskennan osalta. Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä ja se lähetettiin kaikille Suomen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen talousjohtajille, sekä tiedekuntien hallintopäälliköille ja yksikön johtajille. Tulosten käsittelyssä keskityttiin talousjohtajilta saatuihin vastauksiin. Tutkimuksesta selvisi, että korkeakouluilla on suuri halu kehittää omaa laskentatoimeaan ja joillakin alueilla kehitettävää on enemmän kuin toisilla. Vuoden 2005 tutkimuksen suosituksia on alettu pikku hiljaa hyödyntää yhä enemmän, mikä on osaltaan voinut vaikuttaa korkeakoulujen kehitysprojekteihin. Monissa korkeakouluissa erilaiset laskentatoimen tietojärjestelmät ovat tulleet vakiintuneeksi osaksi työyhteisöä, mutta edelleen monien eri järjestelmien käyttö on työlästä, etenkin jos ohjelmista ei tarvittavia tietoja saada automaattisesti. Tähän on ratkaisuna löytynyt koko korkeakoulun kattavia tietojärjestelmiä, esimerkiksi projektinhallinnan- ja toiminnanohjausjärjestelmiä. Tämä on vaatinut korkeakouluilta pitkäjänteistä käyttöönottoprojektia, jossa myös henkilökunta on sitoutettu ja koulutettu järjestelmien käyttöön.