"Älkää aina valittako joka asiasta" : verkkokeskustelun moderoinnin vertailua Yle Uutisissa, Iltalehdessä ja Kalevassa
Joukkoviestimien siirryttyä Internetiin niiden yleisölle on tarjoutunut mahdollisuus kommentoida uutisia verkossa. Verkkokeskustelua valvotaan eli moderoidaan: moderaattori tarkastaa sivulle lähetetyt viestit ja päättää, julkaistaanko ne vai ei. Tutkimuksessa vertaillaan, miten kolme eri verkossa toimivaa suomalaista mediataloa moderoi viestejään ja mitä samankaltaisuuksia sekä eroavaisuuksia toimitusten moderointikäytännöissä on.
Yle Uutiset, Iltalehti ja Kaleva kaikki ylläpitävät suosittuja verkkosivustoja, joilla käydään aktiivista keskustelua. Kustakin tutkimuskohteesta kerättiin keväällä 2015 50 verkkoviestin aineisto, joka sisälsi sekä hyväksyttyjä että hylättyjä kommentteja. Tutkimusmenetelmänä oli hermeneuttinen aineistoanalyysi, ja tarkastelun kohteena olivat
viestien tekniset ominaisuudet, kielenkäyttö, tyyli ja sisältö.
Tutkimuksen hypoteesina oli, että aineisto koostuisi keskenään samankaltaisista ”tyypillisistä verkkoviesteistä”, joita eri tutkimuskohteet karsivat eri lailla omien moderointikäytäntöjensä avulla. Analyysi kuitenkin osoitti, että Yle Uutisiin lähetetään valmiiksi pitempiä, rakenteeltaan erilaisia ja sävyltään lievempiä kommentteja kuin muihin
tutkimuskohteisiin. Toisin kuin Iltalehti ja Kaleva, Yle Uutiset avaa keskustelulle vain tietyt aiheet, joissa tavoitellaan vastausta tiettyyn toimituksen antamaan kysymykseen. Tällaiset varsinaisen moderointitehtävän ulkopuolelle sijoittuvat käytännöt siis vaikuttavat käyttäjien lähettämään sisältöön.
Itse moderoinnin vaikutus näkyi selvimmin Kalevan ja Iltalehden aineiston vertailussa. Kalevan viestien sävy oli aineistoista negatiivisin, mutta Kaleva oli myös hylännyt enemmän viestejä kuin muut tutkimuskohteet yhteensä. Kun hyväksyttyjen viestien sävyä vertaillaan, Iltalehden yleissävy muodostuu negatiivisemmaksi kuin Kalevassa. Kalevan moderaattoreiden toiminnan vuoksi siis suuri osa käyttäjien negatiivisesta sisällöstä jää piiloon ja keskustelu sivulla on Iltalehteä positiivisempi. Tutkimustulosten mukaan moderaattorit hylkäävät viestejä pääasiassa niiden sisällön perusteella, kun taas teknisissä seikoissa kuten isojen kirjainten käytössä joustetaan.
...
Since the mass media began operating on the Internet, online news commenting has been available to their audience. Online conversations are moderated: a moderator reads the messages sent to the website and decides whether or not they will be published. This study examines how comments are moderated in three Finnish news organisations, and what similarities and differences there exist in their moderation practices.
Yle Uutiset, Iltalehti and Kaleva all host active conversations on their popular news sites. In spring 2015, 50 news comments were collected from each organisation. Both approved and rejected messages were included in the sample. The data was then hermeneutically analysed, with focus on the comparison of technical aspects, language, style, and content of the comments.
One hypothesis was that the comments would be ”typical” online comments, i.e., similar to each other, and that the organisations would filter them differently, in accordance with their own moderation practices. However, the analysis shows that the messages sent to Yle Uutiset were already longer, structured in a different way, and had a milder tone than the comments sent to the other organisations. Unlike Iltalehti and Kaleva, Yle Uutiset only allows commenting in regard to specific news items, and seeks answers to specific questions set by their journalists. Such practices that fall outside of the actual moderating work thus have an effect on user-generated content.
The effects of moderation were the strongest when comparing the comments at Kaleva and Iltalehti. The tone of the messages was the most negative at Kaleva, but their moderators also rejected more comments than Yle Uutiset and Iltalehti put together. The analysis of the tone of approved messages shows that the conversations were more negative at Iltalehti than at Kaleva. Ergo, most of the negativity of user-generated content at Kaleva is hidden by the moderators, and, thus, the on-site conversations become more positive than those at Iltalehti. According to the findings, moderators reject messages mainly due to content, but are more lax in terms of technical aspects, such as the use of capital letters.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29105]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
360°-sisältöjen keskiössä : miten suomalaisissa mediataloissa suhtaudutaan 360°-sisältöihin?
Valtonen, Oskari (2019)Selvitän tässä tutkielmassa, miten suomalaisissa mediataloissa suhtaudutaan 360°-sisältöihin (2018). Päätarkoituksenani on ymmärtää ilmiötä ja sen ilmenemistä mediaorganisaatioissa. Selvitän samalla, miltä journalististen ... -
Naiset television urheilu-uutisissa
Collin, Helena; Vuori, Sanna (1999) -
Feminismi suomalaisen valtavirtajournalismin uutisissa
Toivanen, Katja (2000) -
Moninaisuudessaan yhtenäinen : Euroopan unionin määritteleminen ja solidaarisuuden rakentaminen Helsingin Sanomien uutisissa
Aaltonen, Maija (2015)Tässä tutkielmassa selvitetään sitä, miten Euroopan unioni määritellään Helsingin Sanomien uutisissa ja miten lehden uutiset rakentavat eurooppalaista solidaarisuutta. Tarkastelun kohteena ovat toukokuussa 2014 pidetyt ... -
Somehuomion jäljillä : käyttäjien reagointi journalistisiin sisältöihin Ilta-Sanomien ja Helsingin Sanomien Facebook-sivuilla
Rauhala, Teemu (2016)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yhteisöpalvelu Facebookin käyttäjien reagointia suomenkielisiin journalistisiin sisältöihin. Toisaalta tarkoituksena oli löytää sisällöistä ominaisuuksia, jotka ovat yhteydessä ...