Show simple item record

dc.contributor.advisorPoskiparta, Marita.
dc.contributor.authorGustafsson-Tuhkunen, Carita
dc.date.accessioned2016-10-08T05:51:37Z
dc.date.available2016-10-08T05:51:37Z
dc.date.issued2016
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1575581
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/51566
dc.description.abstractGustafsson – Tuhkunen, C. 2016. Työterveyshuollon menetelmät liikuntaan motivoinnissa – työkaluina askelmittari, kehonkoostumusmittaus sekä kuntoindeksin mittaus. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielma, 55 s., 4 liitettä. Liikkumattomuuden haitat ovat maailmanlaajuinen kansanterveydellinen ongelma. Liikunnan terveyshyödyistä on esitetty runsaasti tutkimustietoa. Kotimaisten tutkimusten mukaan vähintään joka viides suomalainen ei liiku ollenkaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työikäisten liikkumiseen liittyviä tekijöitä sekä työterveyshuoltoon järjestetyn intervention avulla sitä, voidaanko työikäisten liikkumista motivoida yksinkertaisten mittausten ja askelmittarin avulla. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä työterveyshuollon ja KKI-ohjelman kanssa. Aineisto muodostui 100 henkilöstä. Aineisto kerättiin webropol-kyselyn avulla ja kolme kertaa toteutetulla kehonkoostumusmittauksella, Polar-kuntotestillä sekä puristusvoimatestillä. Kaikista mittauksista muodostettiin kehon kuntoindeksi. Lisäksi tutkimukseen osallistuneet saivat askelmittarin. Kertyneitä askeleita kirjattiin ylös kuukauden ajan kolmen kuukauden välein. Aineisto analysoitiin ristiintaulukoimalla ja keskiarvojen perusteella. Tilastollisia merkitsevyyksiä mitattiin χ2-testillä, T-testillä sekä yksisuuntaisella varianssianalyysillä (ANOVA). Merkitsevyydet ilmoitettiin p-arvona. Tutkittavien kuntoindeksi sekä kestävyyskunto paranivat kuuden kuukauden intervention aikana. Tutkimuksen mukaan työikäiset liikkuvat mieluiten yksin tai kaverin kanssa. Suosituin laji on kävely. Työkykynsä erinomaiseksi arvioineilla sairauspoissaoloja oli vähemmän kuin kohtalaiseksi arvioineilla. Liikkumista rajoittavissa tekijöissä ajan puute oli suurempi este korkeasti koulutetuille kuin perusasteen koulutetuille, samoin nuoremmille. Paljon sairauspoissaoloja oleville väsymys oli suurempi este liikkumiselle kuin vähän sairastavilla. Liikkumista tukevissa tekijöissä havaittiin eroja sukupuolten suhteen siten, että miehet nauttivat kilpailemisesta kun taas naiset pitivät liikunnan tuomaa virkistymistä ja energiaa motivoivimpina tekijöinä. Vanhemmat ikäluokat arvostivat terveyttä enemmän, kun taas nuoremmat arvostivat oman ajan saamista. Tämän tutkimuksen tulokset rohkaisevat vastaavanlaisen kuntokampanjan järjestämiseen. Motivoinnin keinoja tulisi pyrkiä kohdistamaan täsmällisesti taustatekijöihin räätälöiden. Hyötyliikuntaa harrastavien työkykyä ja terveyttä tulisi verrata enemmän muuta vapaa-ajan liikuntaa harrastaviin.fi
dc.description.abstractGustafsson – Tuhkunen, C. 2016. Methods for increasing physical activity in Occupational health care – a pedometer, body composition measurement and fitness index as tools. Department of Health Sciences, University of Jyväskylä, Master´s thesis of health education, 55 p., 4 appendices. Inactivity is a major public health problem. A lot of research supports the benefits of physical activity (PA). National research shows that every fifth Finnish person is inactive. The aim of this study was to find out factors associated to working aged people and physical activity. Also the objective of this study was to explore a pilot intervention with measurements and use of a pedometer. The research is implemented together with occupational health care and the KKI-program. The study population consisted of 100 persons. Material was collected with webropol-survey, three times implementing measurements such as body composition measurement, Polarfitness-test and hand grip strength test. All test were outlined as fitness-index. All participants received a pedometer. Steps were collected three times during intervention in the course of one month. Data were analyzed with means and cross tabulation. Statistical significance was measured with χ2-test, T-test and one-way analysis of variance (ANOVA). Statistical significance was reported as p-value. Participants improved their endurance health and fitness-index during the six month intervention. According to the results of this study, working age people prefer physical activity alone or together with a friend. The most popular activity is walking. Participants who evaluated their working ability as excellent, had less sick leave absence than those who evaluated their working ability as good. Lack of time, was found to be a major barrier for physical activity for more educated people than for the less educated. Likewise, the lack of time was the factor for younger participants as well. Those who had more sick leave absence, reported tiredness as a major barrier in contrast to those who had less. As a motive for physical activity, men enjoy competition and women prefer energetic and refreshing activities. The results indicate that older people appreciate health, whereas younger people appreciate gaining their own time. The results of this study encourage PA interventions for working age people. The information of this study can be used to develop interventions based on their motivating factors. Everyday life activity should be compared to conventional PA as a factor for work ability and health. Key words: adults, health promotion, physical activityen
dc.format.extent1 verkkoaineisto (55 sivua)
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherAsiasanat: liikunta
dc.subject.otherterveyden edistäminen
dc.subject.othertyöikäiset
dc.titleTyöterveyshuollon menetelmät liikuntaan motivoinnissa : työkaluina askelmittari, kehonkoostumusmittaus sekä kuntoindeksin mittaus
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201610084301
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosTerveystieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineTerveyskasvatusfi
dc.contributor.oppiaineHealth Educationen
dc.date.updated2016-10-08T05:51:38Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi50411
dc.subject.ysoliikunta
dc.subject.ysoterveyden edistäminen
dc.subject.ysotyöikäiset
dc.subject.ysomotivointi
dc.subject.ysotyöterveyshuolto
dc.subject.ysomenetelmät
dc.subject.ysoaskelmittarit
dc.subject.ysokehonkoostumus
dc.subject.ysokuntoindeksi


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record