Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotikuntoutus

Abstract

Tutkielmassa on selvitetty kuntien kotisivuilta kerätyn internet-aineiston avulla, mitä varsin uusi ja tutkimaton palvelumuoto, kotikuntoutuspalvelu tarkoittaa, missä yhteydessä termiä on käytetty sekä millaiset sisällöt, kriteerit, asiakaskunta ja toimintamuodot palvelulle on annettu. Lisäksi tutkailemassa on tarkasteltu kotikuntoutukseen liittyviä tavoitteita ja odotuksia. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on grounded theory. Kotikuntoutuskäsitteen ja siihen liittyvien tavoitteiden ja odotusten määrittäminen on hahmottunut kodin ja kuntoutuksen käsitteiden laajemman tarkastelun ja määritysten kautta. Koti määrittyy välttämättömäksi fyysiseksi tilaksi paikan, elinympäristön ja sosiaalisten suhteiden kautta. Kuntoutuskäsite on laajentunut ja sen piiriin kuuluu kaikkea kuntoutukseksi määritelty toiminta. Kotikuntoutus määrittyy laaja-alaiseksi kuntien määrittämäksi toiminnaksi, jolla tavoitellaan kuntoutujan kokonaisvaltaista kuntoutumista mahdollisimman normaaliin elämään. Aineiston analyysi osoittaa, että kotikuntoutus on avopalvelua ja se määrittyy sosiaaliseksi kuntoutukseksi. Kotikuntoutuksen avulla tuetaan kuntoutujia itsenäiseen, mielekkääseen ja normaaliin elämään tavoitteena kannattelevan arjen mahdollistuminen. Kotikuntoutuksen tärkeimpiä toimintamuotoja ovat kotikäynnit sekä tuki ja ohjaus. Sisällöltään palvelu liittyy konkreettisesti kuntoutujan kodista, itsestä ja päivittäisistä toiminnoista huolehtimiseen, toimintakyvyn ylläpitoon ja kuntoutukseen sekä sairauden ja terveyden hoitoon. Kuntoutujalle pyritään turvaamaan ja mahdollistamaan itsenäistä asumista ja toimintakykyä vahvistavat sosiaaliset verkostot. Palvelun odotetaan olevan ennaltaehkäisevää, vaikuttavaa ja kustannustehokasta. Kotikuntoutuksen asiakkaaksi tullaan pääsääntöisesti viranomaisen lähettämänä. Kotikuntoutukseen asiakkuuskriteereitä ovat kuntalaisuus, terveydentila, elämäntilanne sekä henkilökohtaisten ominaisuudet. Kotikuntoutus määrittyy määräaikaiseksi, suunnitelmalliseksi ja tavoitteelliseksi palveluksi. Asiakkuuden peruste on vapaaehtoisuus ja kuntoutujan odotetaan olevan aktiivinen omassa kuntoutumisessaan. Kotikuntoutuspalvelun kehittäminen liittyy avohuollon kehittämiseen, organisaatioiden kehittämiseen sekä palvelujen kehittämiseen.