Vanhempien seksuaaliterveystietämys ja seksuaaliterveyteen liittyvä keskustelu yläkouluikäisen nuoren kanssa

Abstract

Vanhemman ja nuoren välinen seksuaaliterveyteen liittyvä keskustelu on osa nuoren seksuaalisen hyvinvoinnin edistämistä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen on vanhempien seksuaaliterveystietämys. Lisäksi selvitettiin, mitkä tekijät ovat yhteydessä vanhemman ja nuoren välisen seksuaaliterveyteen liittyvän keskustelun toteutumiseen ja sen laajuuteen sekä mitkä tekijät ova yhteydessä vanhemman aikomukseen keskustella seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista nuoren kanssa. Tutkimuksen viitekehyksenä käytettiin käyttäytymisen ennustamisen integroitua mallia (Integrated model of behavior prediction, IMBP).

Tutkimukseen valittujen koulujen kriteerinä käytettiin vuoden 2013 Kouluterveyskyselyn seksuaaliterveystiedon tasoa maakunnittain tarkasteltuna. Parhaimman ja heikoimman tietämyksen maakunnista arvottiin koulut, joista tutkimukseen osallistui kolme koulua. Syksyllä 2015 yläkouluikäisten oppilaiden vanhemmille lähetettiin kysely koulun sähköisen järjestelmän avulla. Kyselyyn vastasi 77 vanhempaa (naisia n=72, miehiä n=5). Aineiston analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia, khiin neliö-testiä, Mann-Whitney U-testiä, Kruskal-Wallis-testiä, Wilcoxonin merkkitestiä ja parittaista t-testiä.

Tutkimuksen tulosten mukaan yläkouluikäisten nuorten vanhempien seksuaaliterveystietämys oli keskimäärin 7/11 oikein vastattua kysymystä. Itse arvioitu seksuaaliterveystietämys oli objektiivista mitattua seksuaaliterveystietämystä parempi (p<0.001). Vanhemman objektiivisesti mitattu seksuaaliterveystietämys oli yhteydessä (p=0.035) keskustelun laajuuteen siten, että suppeasti seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista keskustelleilla vanhemmilla oli heikompi tietämys kuin laajemmin keskustelleilla vanhemmilla. Vanhemman kokema helppous keskustella nuoren kanssa seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista oli yhteydessä (p<0.001) vanhemman ja nuoren väliseen seksuaaliterveyteen liittyvän keskustelun toteutumiseen. Mitä helpommaksi vanhempi koki keskustelun, sitä todennäköisemmin hän oli toteuttanut seksuaaliterveyskeskustelun nuoren kanssa. Myös vanhemman seksuaaliterveyskeskusteluun liittyvä minä-pystyvyys oli yhteydessä (=0.033) vanhemman aikomukseen keskustella seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista nuoren kanssa, jos aikomusta tarkastellaan riippumatta toteutuneesta keskustelusta. Mitä vahvemmaksi vanhempi arvioi oman minä-pystyvyytensä, sitä todennäköisemmin hän aikoi keskustella seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista nuoren kanssa.

Tutkimuksen mukaan vanhemman ja nuoren väliseen seksuaaliterveyteen liittyvän keskustelun toteutumiseen, sen laajuuteen ja vanhemman aikomukseen keskustella seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista nuoren kanssa on yhteydessä moni vanhempaan liittyvä tekijä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi vanhempien antaman seksuaalikasvatuksen tukemisessa vanhempainiltojen yhteydessä.

Parent-youngster discussion of sexual health is part of promoting a youngster’s sexual wellbeing. The purpose of the study was to find out, on one hand, what the knowledge of sexual health among parents is like and, on the other hand, what factors are associated with a parent’s intention to discuss sexual health matters with a youngster. Another aim of the study was to discover the factors that are linked to the implementation and extent of parent-youngster discussion of sexual health. The frame of reference used in the study was the Integrated Model of Behavior Prediction (IMBP).

The schools for the study were chosen on the basis of the regional level of the knowledge of sexual health discovered in a school health survey (2013). From the regions with both the best and worst knowledge schools were chosen at random, with three of them participated for the study. In autumn 2015, a survey was sent to parents of pupils of lower secondary school age via the school electronic system. 77 parents (female n=72, male n=5) responded to the survey. The data were analysed by means of cross tabulation, the chi square test, the Mann-Whitney U test, the Kruskal-Wallis test, the Wilcoxon signed-rank test and the paired-samples t-test.

The findings of the study showed that the knowledge of sexual health among the parents of the youngsters of lower secondary school age was, on average, 7/11 questions answered correctly. Their knowledge of sexual health as evaluated by themselves was better than that measured objectively (p<0.001). The objectively measured parental knowledge of sexual health was linked (p=0.035) to the extent of the discussion so that those parents had a lower level of knowledge of sexual health that had only briefly discussed it than those who had dealt with the topic more broadly. The ease felt by parents to discuss sexual health with a youngster was connected (p<0.001) with the parent-youngster implementation of discussion of sexual health. The easier a parent had considered discussion with a youngster, the more probable it was that he/she had carried out a parent-youngster discussion of sexual health. For example, also a parent’s self-efficacy related to the discussion of sexual health was associated (=0.033) with his/her intention to discuss sexual health with a youngster, if implementation of discussion is not taken into account. The higher a parent considered his/her self-efficacy, the more likely it was he/she was going to discuss sexual health with a youngster.

According to this study many parental factors are related to the implementation and extent of any parent-youngster discussion of sexual health as well as to parental intention to discuss matters associated with sexual health with a youngster. Study findnings can be utilized for example in supporting parents to discuss sexual health related topics with their youngsters in parent´s evenings in school.