dc.contributor.advisor | Rantanen, Taina | |
dc.contributor.advisor | Viljanen, Anne | |
dc.contributor.author | Ylönen, Anna-Maria | |
dc.date.accessioned | 2016-08-27T14:45:50Z | |
dc.date.available | 2016-08-27T14:45:50Z | |
dc.date.issued | 2016 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1572741 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/51092 | |
dc.description.abstract | Epidemiologisissa tutkimuksissa käden puristusvoima on validi lihasvoiman mittari ja ennustaa iäkkäiden ihmisten toimintakykyä. Heikompi puristusvoima on iäkkäillä yhteydessä heikompaan toimintakykyyn. Myös näöntarkkuuden aleneminen voi heikentää toimintakykyä. Näöntarkkuuden ja käden puristusvoiman yhteydestä löytyi vain vähän tutkimuksia. Heikommin näkevien vähäisempi fyysinen aktiviisuus saattaa selittää yhteyttä näöntarkkuuden ja puristusvoiman välillä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko näöntarkkuuden ja käden puristusvoiman välillä yhteyttä iäkkäillä naisilla, ja välittääkö fyysinen aktiivisuus yhteyttä. Lisäksi tutkittiin, onko puristusvoimassa kolmen vuoden seurannan aikana eroja normaalisti näkevien ja heikommin näkevien välillä.
Tutkimus on osa Finnish Twin Study on Aging (FITSA) -tutkimusta, joka tutkii geneettisten ja ympäristötekijöiden merkitystä toiminnanvajauksien synnyssä. Tutkimukseen osallistui 434 hyväkuntoista 63–76 vuotiasta naiskaksosta. Puristusvoimaa mitattiin dynamometrilla tutkimuksen alussa vuosina 2000–2001 sekä seurantakerralla 2003–2004. Mittaus suoritettiin 3–5 kertaa, joista ilmoitettiin korkein tulos. Näöntarkkuutta mitattiin tutkimuslaboratoriossa 5 m etäisyydeltä erikseen oikean ja vasemman silmän osalta. Tässä tutkimuksessa käytettiin parasta mitattua näöntarkkuutta. Aineiston analyysimenetelminä käytettiin Spearmanin järjestyskorrelaatiota, yleistä lineaarista mallia sekä toistomittausten varianssianalyysiä.
Käden puristusvoima oli heikompi (179.3 N vs. 198.4 N, p<0.001) niillä, joilla näöntarkkuus oli matalampi (visus<1.0). Myös fyysinen aktiivisuus oli heikommin näkevillä vähäisempää. Fyysisen aktiivisuuden vakiointi mallissa ei hävittänyt yhteyttä, mutta heikensi sitä. Näin ollen fyysinen aktiivisuus voi selittää osan lihasvoimaeroista.Puristusvoima ei muuttunut seuranta-aikana kummassakaan ryhmässä, mutta puristusvoima säilyi seurantakerralla heikompana niillä, joiden näöntarkkuus oli alentunut.
Fyysinen aktiivisuus voi osittain välittää näöntarkkuuden ja käden puristusvoiman yhteyttä iäkkäillä naisilla. Lisätutkimusta tarvitaan selvittämään, mitä muita tekijöitä taustalla on, ja esiintyykö ilmiötä myös miehillä ja vanhemmissa, huonokuntoisemmissa ryhmissä. | fi |
dc.description.abstract | Hand grip strength is a valid indicator for muscle strength in epidemiologic studies and can predict functional changes in older population. Lower hand grip strength is associated with greater functional decline and limitations. In addition to hand grip strength, decline in visual acuity is also a risk for functional decline. Older people with visual impairment are physically less active than their peers with normal vision, which may explain the possible connection between vision and hand grip strength. The purpose of the study was to find out if visual acuity is associated with hand grip strength in elderly women and whether physical activity can explain a part of the relationship. In addition it was investigated whether the change of hand grip strength during the three year follow-up varies between groups.
The study is based on the data collected in the Finnish Twin Study on Aging (FITSA), a study investigating genetic and environmental factors in the development of disablements in old age. At baseline 434 fairly healthy female twins between 63 and 76 years of age took part in the study. Hand grip strength was measured at baseline (2000–2001) and in follow-up three years later (2003–2004). The highest of 3–5 measurements was used as a result of hand grip strength. Visual acuity was measured in a research laboratory individually for both eyes from a distance of 5 meters. Best measured visual acuity was used in this study. The data was analyzed using Spearman’s correlation, general linear model (GLM) and multiple measurements analysis of variance (ANOVA).
Hand grip strength was lower for those (179.3 N vs. 198.4 N, p<0.001) who had lower vision (VA<1.0). Women with lower vision were also less physically active. After adjusting for age, weight, height and physical activity the relation remained statistically significant but the differences in grip strength between the groups decreased. Grip strength did not change during the three-year follow-up in either of the groups. However, grip strength remained lower for those whose visual acuity was lower.
The results of this study suggest that physical activity can partially explain the relationship between visual acuity and hand grip strength in older women. Further research is needed to explain other factors behind the relation and whether it is also present in both male and older populations with poorer health. | en |
dc.format.extent | 1 verkkoaineisto (45 sivua) | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.subject.other | puristusvoima | |
dc.subject.other | näöntarkkuus | |
dc.subject.other | fyysinen aktiivisuus | |
dc.subject.other | ikääntyneet | |
dc.title | Näöntarkkuuden yhteys käden puristusvoimaan iäkkäillä naisilla | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201608273893 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Liikuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Terveystieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Health Sciences | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Gerontologia ja kansanterveys | fi |
dc.contributor.oppiaine | Gerontology and Public Health | en |
dc.date.updated | 2016-08-27T14:45:51Z | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 50423 | |
dc.subject.yso | puristusvoima | |
dc.subject.yso | näkö | |
dc.subject.yso | fyysinen aktiivisuus | |
dc.subject.yso | ikääntyneet | |
dc.subject.yso | ikääntyminen | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |