Näöntarkkuuden yhteys käden puristusvoimaan iäkkäillä naisilla

Abstract
Epidemiologisissa tutkimuksissa käden puristusvoima on validi lihasvoiman mittari ja ennustaa iäkkäiden ihmisten toimintakykyä. Heikompi puristusvoima on iäkkäillä yhteydessä heikompaan toimintakykyyn. Myös näöntarkkuuden aleneminen voi heikentää toimintakykyä. Näöntarkkuuden ja käden puristusvoiman yhteydestä löytyi vain vähän tutkimuksia. Heikommin näkevien vähäisempi fyysinen aktiviisuus saattaa selittää yhteyttä näöntarkkuuden ja puristusvoiman välillä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko näöntarkkuuden ja käden puristusvoiman välillä yhteyttä iäkkäillä naisilla, ja välittääkö fyysinen aktiivisuus yhteyttä. Lisäksi tutkittiin, onko puristusvoimassa kolmen vuoden seurannan aikana eroja normaalisti näkevien ja heikommin näkevien välillä. Tutkimus on osa Finnish Twin Study on Aging (FITSA) -tutkimusta, joka tutkii geneettisten ja ympäristötekijöiden merkitystä toiminnanvajauksien synnyssä. Tutkimukseen osallistui 434 hyväkuntoista 63–76 vuotiasta naiskaksosta. Puristusvoimaa mitattiin dynamometrilla tutkimuksen alussa vuosina 2000–2001 sekä seurantakerralla 2003–2004. Mittaus suoritettiin 3–5 kertaa, joista ilmoitettiin korkein tulos. Näöntarkkuutta mitattiin tutkimuslaboratoriossa 5 m etäisyydeltä erikseen oikean ja vasemman silmän osalta. Tässä tutkimuksessa käytettiin parasta mitattua näöntarkkuutta. Aineiston analyysimenetelminä käytettiin Spearmanin järjestyskorrelaatiota, yleistä lineaarista mallia sekä toistomittausten varianssianalyysiä. Käden puristusvoima oli heikompi (179.3 N vs. 198.4 N, p<0.001) niillä, joilla näöntarkkuus oli matalampi (visus<1.0). Myös fyysinen aktiivisuus oli heikommin näkevillä vähäisempää. Fyysisen aktiivisuuden vakiointi mallissa ei hävittänyt yhteyttä, mutta heikensi sitä. Näin ollen fyysinen aktiivisuus voi selittää osan lihasvoimaeroista.Puristusvoima ei muuttunut seuranta-aikana kummassakaan ryhmässä, mutta puristusvoima säilyi seurantakerralla heikompana niillä, joiden näöntarkkuus oli alentunut. Fyysinen aktiivisuus voi osittain välittää näöntarkkuuden ja käden puristusvoiman yhteyttä iäkkäillä naisilla. Lisätutkimusta tarvitaan selvittämään, mitä muita tekijöitä taustalla on, ja esiintyykö ilmiötä myös miehillä ja vanhemmissa, huonokuntoisemmissa ryhmissä.
Main Author
Format
Theses Master thesis
Published
2016
Subjects
The permanent address of the publication
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201608273893Käytä tätä linkitykseen.
Language
Finnish
License
In CopyrightOpen Access

Share