Solidaarinen Suomi? : analysoitavana Ylen ja Helsingin Sanomien vaalikonevastaukset vuoden 2014 eurovaaleissa

Abstract

Tutkielmassa selvitetään kannattavatko Suomen vuoden 2014 eurovaaliehdokkaat solidaarista Suomea ja/tai Eurooppaa ja mikä tähän vaikuttaa. Solidaarisuudesta keskustelu on lisääntynyt Euroopassa pakolaisuuden kasvun, ilmastonmuutoksen, taloudellisen epävarmuuden sekä finanssikriisin seurauksena. Tässä tutkielmassa solidaarisella Suomella tarkoitetaan suomalaisten eurovaaliehdokkaiden solidaarisuutta Eurooppaa, globaalia yhteisöä, eurooppalaisia ja globaalin yhteisön jäseniä kohtaan. Solidaarisella Euroopalla tarkoitetaan Euroopan Unionin (Suomi sen osana) kollektiivista solidaarisuutta muita kuin eurooppalaisia kohtaan. Tutkimuksessa keskitytään kolmeen kysymykseen: 1) Mitkä tekijät vaikuttavat solidaarisen Suomen/Euroopan kannatukseen? 2) Miten puoluekanta vaikuttaa solidaarisen Suomen/Euroopan kannatukseen ja mikä selittää kannatusta puolueiden sisällä? 3) Millainen solidaarisen Euroopan linjan (talouspolitiikka, ympäristöpolitiikka, puolustuspolitiikka, EU-myönteisyys) ja puoluekantojen yhteys on? Miten se vaikuttaa solidaarisen Suomen ja Euroopan kannatukseen? Tutkielman viitekehys sisältää solidaarisuuden merkityksen pohtimista nyky-Euroopassa sekä solidaarisuuden eri määritelmiä perinteisistä määritelmistä uudempiin näkökulmiin. Viitekehyksenä toimii myös Euroopan Parlamentti ja poliittiset puolueet. Tutkielman aineisto koostuu Yleisradion ja Helsingin Sanomien vuoden 2014 eurovaalikoneista. Tutkimus on kokonaisanalyysi ja se on tehty kvantitatiivisin parametrittomin menetelmin. Analyysissä on keskitytty löytämään eroja ja yhteyksiä solidaarisuus-muuttujien sekä sitä selittävien muuttujien väliltä. Tulosten mukaan solidaarista Eurooppaa kannatetaan enemmän kuin solidaarista Suomea. Naisehdokkaat ovat solidaarisempia kuin miehet ja yli 70-vuotiaat kannattavat solidaarisuutta vähiten. Korkeampi koulutus lisää solidaarisuuden kannatusta. Vasemmistopuolueiden ehdokkaat ovat oikeistopuolueiden ehdokkaita solidaarisempia. Uusliberaalin talouspolitiikan kannatus vähentää merkittävästi solidaarisuutta ja EU-myönteisyys ja ympäristöarvojen kannatus lisäävät solidaarisuutta. Uusliberalismia vastustavat ja EU-jäsenyyttä sekä ympäristöarvoja kannattavat ehdokkaat kuuluvat Vasemmistoliittoon, SDP:hen ja Vihreisiin. Perussuomalaisten ehdokkaat kuuluvat uusliberalismin kannattajiin ja EU-jäsenyyden ja ympäristöarvojen vastustajiin.