Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorJantunen, Jarmo
dc.contributor.authorKujanpää, Johanna
dc.date.accessioned2016-08-19T15:40:07Z
dc.date.available2016-08-19T15:40:07Z
dc.date.issued2016
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1571746
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/50974
dc.description.abstractTutkin maisterintutkielmassani välityskeinoja ja multimodaalisuutta erään kuurojenkoulun 6–9-luokkalaisten viittomakielisten suomi toisena kielenä -oppitunneilla. Ensikieleltään viittomakielisille oppilaille suomen kieli on ensimmäinen kirjoitettu kieli, joten sen merkitys heidän elämässään on suuri, ja suomen kielen hallinta vaikuttaa moneen elämän osa-alueeseen. Tutkimuskysymyksissäni kysyn, mitä resursseja eli välityskeinoja suomi toisena kielenä -oppitunneilla on käytössä. Analysoin erityisesti, mitä välityskeinoja on käytössä taulutyöskentelyn toiminnossa, jossa opettaja on luokan etuosassa ja johtaa opetustilannetta taulun läheltä samalla, kun oppilaat istuvat pulpeteissaan. Pohdin myös, millaista muutosta tutkimusprosessin aikana on syntynyt esimerkiksi oppilaiden suhteessa suomen kieleen. Tutkimukseni pohjautuu etnografiseen ja neksusanalyyttiseen aineistonkeruumenetelmään. Aineistonani on etnografiseen tapaan videonauhoitteita, muistiinpanoja, joitakin valokuvia ja ryhmän tuottamaa materiaalia oppitunneilta sekä opettajien haastatteluja. Analysoin aineistoa neksusanalyysin keinoin eli kartoitan siitä syklejä, joista selvitän erityisesti välityskeinoja. Sivuan lyhyesti myös muun muassa diskursseja. Neksusanalyysin kanssa linkittyvä välitteinen diskurssianalyysi (VDA) on tärkein osa tutkimuksen teoreettista taustaa: sen mukaan kaikki sosiaalinen toiminta toimijoiden kesken on välitteistä eli välittyy jonkin välineen ja kanavan kautta. Myös multimodaalisuus eli monikanavaisuus ja luokkahuonevuorovaikutus näkyvät tutkimuksessani. Viittomakielisten kielenoppimiseen ja -opetukseen liittyvää tutkimusta on tehnyt Suomessa esimerkiksi Tapio (2013) nimenomaan neksusanalyysin ja välitteisen diskurssintutkimuksen välinein, mutta viittomakielen ja -kielisyyden tutkimus on kokonaisuudessaan vielä verrattain vähäistä. Tutkimuksessani olen saanut selville, että tunneilla käytetyt resurssit jakautuvat ensinnäkin psykologisiin resursseihin, kuten suomalaiseen viittomakieleen ja suomen kieleen, sekä teknisiin resursseihin, kuten suomen kieltä välittäviin älytauluun, tussitauluun, taulutietokoneeseen ja älypuhelimeen. Taulutyöskentelyssä huomion kiinnitti erityisesti se, että suomen kieltä analysoivassa tilanteessa oppilaiden käyttämä kanava oli sormitus, jolla suomen kielen erilaiset sijamuodot pystyy välittämään visuaalis-gesturaalista kanavaa pitkin. Tutkimusprosessin aikana syntyneet tai käynnistyneet muutokset kypsyvät vähitellen, mutta tapa, jolla oppilaiden itse tuottamaa suomen kieltä analysoitiin tunnilla, ohjaa heitä kielen piirteiden ja merkitysten itsenäiseen pohdintaan ja analyysiin. Tutkimustani olisi mielenkiintoista jatkaa esimerkiksi vertailemalla suomenkielisessä ja viittomakielisessä luokassa käytettäviä resursseja tai havainnoimalla viittomakielisen opetuksen eri oppiaineissa käytettäviä resursseja. Myös visuaalisten tai visuaalis-gesturaalisten resurssien käyttäminen oppimateriaaleissa olisi hyödyllinen askel eteenpäin viittomakielisessä opetuksessa – myös suomi toisena kielenä -opettajien koulutuksessa voitaisiin nostaa esiin visuaalis-gesturaalisen viestinnän etuja opetuksessa.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (80 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.othersuomi toisena kielenä
dc.subject.otheropetus
dc.subject.otherviittomakieliset
dc.subject.othermultimodaalisuus
dc.subject.otherneksusanalyysi
dc.subject.othervälitteinen diskurssintutkimus
dc.subject.otheretnografia
dc.titleMultimodaaliset resurssit viittomakielisten oppilaiden suomen kielen tunnilla : neksusanalyyttinen tutkimus
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201608193830
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosKielten laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Languagesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSuomen kielifi
dc.contributor.oppiaineFinnishen
dc.date.updated2016-08-19T15:40:08Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi309
dc.subject.ysosuomi toisena kielenä
dc.subject.ysoopetus
dc.subject.ysoviittomakieliset
dc.subject.ysomultimodaalisuus
dc.subject.ysoneksusanalyysi
dc.subject.ysoetnografia
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot